Veneilijän vaaranpaikka on laiturin ja veneen välissä
Veneillessä ja kalastaessa on syytä huolehtia tasapainosta ja oikeanlaisista jalkineista. Koukkujen käsittelyssä tulee myös olla huolellinen. Nämä asiat voi päätellä Pohjola Vakuutuksen vahinkotilastoista.
Tyypillisimpiä vammoja vesillä ovat nimittäin liukastumiset sekä kaatumiset veneessä tai laiturilla. Erityinen riskinpaikka on usein siirtyminen veneeseen tai veneestä laiturille.
– Sen lisäksi, että on tärkeää pitää aina pelastusliivit yllä veneillessä, kannattaa olla sopivat jalkineet jalassa ja sopivasti varovaisuutta matkassa, sanoo Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden henkilövakuuttamisesta vastaava johtaja Atte Erkamo tiedotteessa.
– Liukastumisissa useimmiten sattuu käsiin, polviin ja nilkkoihin, mutta pahimmillaan vammat voivat olla myös vakavampia.
Vahinkotilastoissa mukana on myös vakavampia tapauksia kuten veteen putoamisia ja jopa hypotermiaan liittyviä tilanteita. Tällaiset vahingot ovat kuitenkin onneksi harvinaisia. Kalastaessa vahinkoja sen sijaan sattuu.
– Kalastuksessa vahinkoja aiheuttavat koukut, siimat ja terävät esineet. Erityisesti silmä- ja kasvoalueelle tulleet vammat nousevat esiin, Erkamo kertoo.
– Moni haaveri olisi voitu välttää huolellisemmalla koukun käsittelyllä, ja silmien suojaamisella olisi vältytty monessa tapauksessa silmävammoilta, hän jatkaa.
Kalastuksen osalta terävät koukut voivat aiheuttaa vaaratilanteita, erityisesti silloin, kun niitä käsitellään huolimattomasti.
– Terävät koukut voivat aiheuttaa syviä haavoja ja infektioita, jotka voivat vaatia lääkärinhoitoa. On syytä noudattaa erityistä huolellisuutta ja käyttää esimerkiksi käsiä suojaavia hanskoja, sanoo Erkamo.
Vahingon sattuessa ei pidä jäädä odottelemaan, vaan arvioida hoidon tarve.
Kiireellistä hoitoa vaativia ovat sellaisetkin vaivat, jotka eivät vaadi ambulanssikyytiä sairaalaan: esimerkiksi ongenkoukku silmässä, pahasti nyrjähtänyt nilkka tai haavan tulehtumisesta aiheutuva korkea kuume ovat syitä hakeutua avun pariin.
Valtaosa vahingoista on tapaturmaluonteisia, mikä on tyypillistä vapaa-ajan vahingoille.
Tilastot osoittavat, että vahinkoja sattuu eniten heinäkuussa. Niiden keskimääräiset korvaussummat ovat muutamia satoja euroa, valtaosan korvaussummista jääden alle tuhannen euron. Kalastus- ja veneilytapaturmien määrä on ollut hienoisessa laskussa kuluneina vuosina.
– Kokonaisuutena vuosittaiset vahinkomäärät ovat pysyneet melko tasaisina, mutta vuodet 2021 ja 2022 näyttävät olevan hieman korkeammalla tasolla, mahdollisesti korona-ajan kotimaan harrastusten kasvun vuoksi, Erkamo pohtii.
Vahinkotilastoissa korostuvat 50–69-vuotiaat, mikä kuvastaa aktiivista veneily- ja kalastusharrastamista tässä ikäryhmässä.
Toiseksi eniten vahinkoja sattuu yli 70-vuotiaille, ja heidän kohdallaan korvausmäärät ovat keskimäärin hieman korkeampia, johtuen yleensä vakavammista vammoista tai pidemmästä toipumisajasta.
Nuorilla, eli alle 30-vuotiailla vahinkoja on suhteellisen vähän, ja heidän kohdallaan korvaussummat ovat yleensä pienempiä ja vammat lievempiä.
– Liukastumiset ja kaatumiset ovat yleisiä tapaturmia, jotka voivat johtaa vakaviin vammoihin, erityisesti 50–69-vuotiaiden keskuudessa. Tämä ikäryhmä on erityisen altis kaatumisille, jotka voivat aiheuttaa luunmurtumia ja muita vakavia vammoja, Erkamo huomauttaa.