Nuorten liikennekuolemat järkyttävät – Autokoululiitosta kerrotaan, mikä parantaisi turvallisuutta

Liikenne

Ei kai taas. Kahden 17-vuotiaan kuolemaan tiistai-iltana Laitilassa johtanut liikenneonnettomuus tuntui olevan Suomessa uutinen, jollaisia on kuultu jo ihan liian monta. Vedellä täytettyyn louhokseen syöksynyttä autoa ajoi 17-vuotias, joka selvisi turmasta.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) ryhtyi toimeen.

Jo torstaina julkistettiin liikenne- ja viestintäministeriön esitys, jolla halutaan kieltää 17-vuotiaiden kuljettajien yöaikainen ajaminen henkilöautolla. Alaikäisen kuljettajan ajoneuvo pitäisi lisäksi merkitä. B-ajokorttia suorittaville lisätään koulutuksen määrää.

Poikkeusluvalla ajavien yöllinen ajokielto on ollut poliitikkojen puheissa jo vuosia, mutta nyt se on todella tapahtumassa.

Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Timo Suominen pitää hyvänä, että 17-vuotiaiden kuskien yöajelua aiotaan rajoittaa.

– Kannattaa tietysti muistaa, että suurin osa ajelee kyllä ihan hienosti ja ja sääntöjen mukaan. Pieni porukka tekee hölmöyksiä, joten yöajokielto voisi ratkaista paljon, hän sanoo.

Suominen pitää hyvänä myös alaikäisen kuljettajan ajoneuvon merkitsemistä, koska se helpottaa yöllistä valvontaa ja kertoo muille autoilijoille liikenteessä olevasta kokemattomasta kuskista.

Suominen toimii autokoulun opettajana Kauhavalla. Ikäpoikkeuslupien tarve korostuu väkiluvultaan pienemmillä paikkakunnilla, missä joukkoliikenne on vähäistä ja välimatkat pitkiä.

– Kauhavalla lähes 70 prosenttia ajaa ikäpoikkeusluvalla kortin, Suominen kertoo.

– Etenkin täällä maakunnissa kulkemisen tarve on selvästi olemassa, enkä lähtisi nostamaan sitä ikärajaa. Mutta tarkempaa syyniä kuitenkin voisi olla.

Suominen pohtii, voisiko ikäpoikkeusluvalla ajamiset rajoittaa niihin ajoihin, joita varten lupa on myönnetty. Asian valvominen olisi kuitenkin vaikeaa, hän toteaa.

– Siksi yöajokielto on oikein hyvä suunta.

Pari selkeää kehitysehdotusta Suominen näkee nuorten ajotaidon parantamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi.

Hän on huolissaan ajo-opetuksen laadusta, kun ajo-opetuslupaa varten ei tarvitse enää suorittaa teoriakoetta. Se pitäisi hänestä palauttaa.

– Selkeästi nähdään, että tieto- ja taitotasot eivät läheskään kaikilla ole sillä tasolla, millä pitäisi.

Autokoululiiton mielestä ikäpoikkeusluvassa pitäisi myös huomioida nuoren aiempi ajohistoria.

– Jos mopolla on tehty rötöksiä, niin ei saisi ikäpoikkeuslupaa. Sellainen ennustaa aika paljon ajokäyttäytymistä autonkin kanssa, Suominen sanoo.

Ikärajan kiristäminen olisi Suomisen mielestä siksikin vaikeaa, että kuljettajan henkistä kypsyyttä ajokorttiin on vaikea mitata 18-vuotiaaltakaan.

Suomisen mukaan 17-vuotiaat pärjäävät teoria- ja ajokokeissa 18-vuotiaita paremmin.

– Motivaatio on kohdallaan aika vahvasti. Kun ajokortti halutaan aikaisemmin, niin myöskin asennoidutaan sillä tavalla, että asia halutaan hoitaa kunnialla ja nopeasti, hän kertoo.

Ikäpoikkeuslupaa hakevilla on usein myös kokemusta mopolla tai mönkijällä ajamisesta, mikä luo paremman pohjan ajamiseen, Suominen toteaa.

Autokoululiiton puheenjohtaja ei usko, että 80-lätkän uusi paluu olisi ratkaisu nykypäivän tilanteeseen. Lätkä oli käytössä vuosina 1972–1996, ja se kertoi korkeimman sallitun ajonopeuden ensimmäisen ajovuoden aikana.

– Jos joku haluaa ajaa kahtasataa, niin häntä ei kiinnosta, mikä on nopeusrajoitus, Suominen sanoo.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) on myös pohtinut, onko ajokoulutus Suomessa kohdillaan ja onko nuorten keskuudessa liikaa sosiaalista painetta, kun ajellaan kaveriporukalla.

Hän ei kuitenkaan laita kaikkea sen piikkiin, että ajokortin saa poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana. Hän ei pakittaisi poikkeusluvista, joita on myönnetty vuodesta 2018 lähtien.

– Onnettomuuksia tapahtuu eniten ensimmäisenä ajovuonna, oli se sitten 17- tai 18-vuotiaana, hän toteaa.

Ovaskan mukaan nuorten traagisia onnettomuuksia tapahtuu silti liikaa.

– Liikennekasvatukseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen pitää puuttua, tarvittaessa myös lainsäädäntökeinoin.

Ovaska kertoo, että liikenne- ja viestintäministeriön tuoreet esitykset pitäisi saada pian lausuntokierrokselle, sillä ministeriön mukaan muutokset ajokorttisääntelyyn on tarkoitus saada voimaan viimeistään ensi kesäksi.

Ajokorttidirektiiviä uudistetaan parhaillaan myös EU:ssa. Ehdotuksiin sisältyy esimerkiksi se, että 17-vuotiaat poikkeusluvan saaneet voisivat ajaa autoa vain kokeneen kuskin ollessa kyydissä.

– On mielenkiintoista nähdä, minkä tulkinnan Suomi asiaan ottaa. Yleensä siihen on suhtauduttu kriittisesti, Ovaska sanoo.

Ovaskan mukaan näyttää siltä, että kotimaassa tehdään nyt ensi alkuun kiireellisimmät asiat, kuten yöajokielto ja ajo-opetukseen lisättävä riskientunnistamiskoulutus. 

Ovaska myöntää pohtivansa, pysyykö lainsäädännön kokonaisuus hallinnassa.

– Valiokuntana tietysti näemme, että esitykset, jotka parantavat nuorten liikenneturvallisuutta, ovat erittäin tervetulleita ja ne varmasti käsitellään huolella, Ovaska toteaa.

Valiokunnan puheenjohtajana hän silti toivoo, että asiaa katsotaan mahdollisimman laajasti ja otetaan mukaan kentän toimijoita, kuten Autokoululiitto, Liikenneturva ja poliisi.

– Toivon, että hallitus ei tee lainsäädäntöä hätiköiden, vaan antaa aikaa lausunnoille ja kuulemisiin.

Liikenneministeri Ranne tiedotti torstaina, että ”poikkeuslupa tulee myöntää todelliseen tarpeeseen”.

Liikenneturvan mukaan ikäpoikkeusluvan saa kuitenkin tällä hetkellä yli 90 prosenttia hakijoista, joten mistään poikkeuksista ei voida enää edes puhua. Jos on kulkemista työhön, kouluun tai harrastukseen, niin lupa tulee.

– On lainsäädännöllisesti todella vaikeaa lähteä sitä suitsimaan. Odotan mielenkiinnolla, miten hallitus tämän asian aikoo ratkaista, Ovaska sanoo.

Vuosina 2020–2024 tapahtui 22 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa henkilöauton kuljettaja oli 17-vuotias, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastot kertovat. Tapauksista noin 40 prosenttia tapahtui yöaikaan.

Murheellisia uutisia on riittänyt myös tänä vuonna äskettäisen Laitilan tapauksen lisäksi.

Tammikuussa neljä 17–19-vuotiasta nuorta kuoli, kun heidän autonsa suistui jokeen Nurmijärven Klaukkalassa. Huhtikuussa Nurmijärvellä kuoli kaksi vuonna 2008 syntynyttä tyttöä kahden henkilöauton kolarissa.

Nuorten kuolemat ovat suuria uutisia, mutta kokonaisuutena 15–24-vuotiaiden liikennekuolemien määrä on vähentynyt kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Loukkaantumisten määrä on samassa ajassa puolittunut.

Traficomin johtava asiantuntija ja psykologi Inkeri Parkkari totesi torstaina Ylen Ykkösaamussa, nuoret loukkaantuvat entistä vähemmän mopoilla ja kevytmoottoripyörillä ajaessaan.

Tarvitaan siis pohdintaa siitä, millä nuorten ylipäätään halutaan liikkuvan.

Parkkari ei poistaisi autoilun poikkeuslupia, koska suurin osa 17-vuotiaista kuljettajista ajaa hyvin, eivätkä onnettomuudet ole tilastojen perusteella katastrofaalisesti lisääntyneet.

Nuorten kyvyssä tunnistaa riskejä on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja. Aivot kehittyvät jopa 25-vuotiaaksi asti, Parkkari kertoi.

Viimeisenä kehittyvät etuotsalohkot, jotka hillitsevät tunteita ja impulsseja. Nuori ei tunne esimerkiksi pelkoa kuten aikuinen, Parkkari selvitti. Kokemus liikenteestä on myös väistämättä vähäisempää.

– Se voi tarkoittaa sitä, että jos on kavereita kyydissä ja tulee idea, että mennäänkin tuonne ja aja vähän kovempaa, niin nuoren kyky ja halukin hillitä sosiaalisia paineita on vähäisempi, Parkkari sanoi.

Euroopan parlamentin liikennevaliokunnassa vaikuttava europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) toteaa Suomenmaalle, ettei mikään estä EU:n jäsenvaltioita tiukentamasta nuorten kuskien ajosääntöjä kansallisesti.

Euroopassa on maita, joissa on yöajokieltoja, nollatoleranssipolitiikkaa tai kieltoja ottaa kyytiin muita.

– Kaikilla näillä toimenpiteillä on selvästi vaikutusta liikenneturvallisuuteen ja nuorten onnettomuuslukuihin, hän toteaa.

– Jokaisella maalla on kuitenkin oma lähestymistapansa tähän, ja ajo-oikeus on asia, joka on ollut esimerkiksi nuorten ja ikäihmisten kohdalla tärkeä liikkumisen vapauteen liittyvä kysymys, ja siksi välillä poliittisesti osissa maita myös erittäin arkaluonteinen.

Kyllösen mukaan nyt on nähty liian usein, ettei yöaika, monet kyydissäolijat ja kokematon kuski ole yhdistelmä, joka toimii turvallisesti.

– Virheet on tunnistettava ja korjattava niin, että nuorten mahdollisuus liikkumiseen hoituu turvallisemmin.