Raportti: Pohjois-Korea teloittaa yhä enemmän ihmisiä – yksi erikoinen syy
YK:n tuoreen raportin mukaan Pohjois-Korean hallitus panee toimeen yhä enemmän kuolemantuomioita, BBC kertoo. Raportti perustuu viimeisen kymmenen vuoden aikana Pohjois-Koreasta paenneiden yli 300 henkilön haastatteluun.
Vuodesta 2015 lähtien Pohjois-Koreassa on otettu käyttöön ainakin kuusi uutta lakia, jotka mahdollistavat kuolemantuomion langettamisen, raportissa todetaan.
Yksi rikos, josta voidaan nyt rangaista kuolemalla, on ulkomaisen mediasisällön, kuten elokuvien ja TV-draamojen, katselu ja jakaminen. Näin diktatuuri pyrkii rajoittamaan ihmisten pääsyä tiedon pariin.
Haastatellut kertoivat YK:n tutkijoille, että vuodesta 2020 lähtien teloituksia ulkomaisen sisällön jakamisesta on ollut enemmän. Heidän mukaansa teloitukset toteutetaan julkisesti ampumalla.
Vuonna 2023 Pohjois-Koreasta paennut Kang Gyuri kertoo BBC:lle, että kolme hänen ystäväänsä teloitettiin, kun heidät oli saatu kiinni eteläkorealaisen sisällön hallussapidosta. Hän oli paikalla yhden kuolemantuomion saaneen 23-vuotiaan ystävänsä oikeudenkäynnissä.
− Häntä syytettiin huumerikollisten rinnalla. Näitä rikoksia kohdellaan nyt samoin, hän sanoo.
raportin mukaan Kim Jong-unin johtama, pitkälti muusta maailmasta eristetty diktatuuri on kiristänyt kansalaistensa valvontaa kaikilla elämän osa-alueilla viimeisen vuosikymmenen aikana.
Pohjois-Korea käyttää myös enemmän pakkotyövoimaa kuin vuosikymmen sitten, raportissa todetaan. Köyhien perheiden jäseniä rekrytoidaan ”iskuprikaateihin” suorittamaan fyysisesti vaativia tehtäviä, kuten rakennus- tai kaivosprojekteja.
Työntekijät toivovat tämän parantavan heidän sosiaalista asemaansa, mutta työ on vaarallista ja kuolemia sattuu usein. Hallitus ei kuitenkaan paranna työntekijöiden turvallisuutta, vaan ylistää kuolemia uhrauksina Kim Jong-unille.
Lähes kaikki haastatellut sanoivat, ettei heillä ollut tarpeeksi ruokaa, ja kolme ateriaa päivässä oli ”ylellisyyttä”. Pakolaisten mukaan moni kuoli nälkään koronaviruspandemian aikana, jolloin ruokapula oli koko maassa vakava.
Samanaikaisesti hallitus sulki epävirallisia markkinapaikkoja, mikä vaikeutti ihmisten toimeentulon hankkimista. Hallitus teki myös maasta pakenemisen lähes mahdottomaksi kiristämällä Kiinan vastaisen rajan valvontaa ja antamalla joukoille käskyn ampua rajan yli pyrkiviä.
Raportin mukaan Pohjois-Koreassa toimii ainakin neljä poliittista vankileiriä, joihin ihmisiä voidaan lukita eliniäksi. Samalla vankeja tavallisissa vankiloissa kidutetaan ja kohdellaan kaltoin. Monet paenneet sanoivat nähneensä vankien kuolevan huonon kohtelun, ylityön ja aliravitsemuksen vuoksi.
YK vaatii tilanteen siirtämistä Haagissa toimivan Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämä edellyttäisi YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä.
Vuodesta 2019 lähtien kaksi sen pysyvää jäsentä, Kiina ja Venäjä, ovat toistuvasti estäneet yritykset asettaa uusia pakotteita Pohjois-Korealle.
Viime viikolla Kim Jong-un liittyi Kiinan johtajan Xi Jinpingin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin seuraan sotilasparaatissa Pekingissä. Tämä ele viestitti maiden hiljaista hyväksyntää Pohjois-Korean ydinaseohjelmalle ja sen kansalaisten kohtelulle.
