Puolustusministeri: On päivänselvää, että Grönlannin asioista päättävät Tanska ja grönlantilaiset itse
Pohjoismaiden puolustusministerit kokoontuivat torstaina Helsingissä puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) johdolla. Ministerit keskustelivat pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä, ajankohtaisista Nato-asioista sekä Ukrainan tukemisesta.
Häkkäsen mukaan suunnitelmilla Pohjoismaiden puolustuksen ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi halutaan tehdä Natosta vahva pohjoisella alueella.
– Pohjoismaat mahdollistavat sen, että Nato kykenee toimeenpanemaan alueelliset puolustussuunnitelmat ja operatiiviset suunnitelmat täällä Pohjolassa, Häkkänen kuvaili puhelimitse STT:lle.
– Meille pohjoismainen puolustusyhteistyö on noussut aivan järisyttävän suureen rooliin tässä viime aikoina – erityisesti Naton takia, mutta myös siksi, että kaikki Pohjoismaat ovat ryhtyneet panostamaan merkittävästi puolustukseen ja turvallisuuteen, ministeri lisäsi.
Torstain kokoukseen osallistuivat Häkkäsen lisäksi Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson, Norjan puolustusministeri Björn Arild Gram, Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen ja Islannin pysyvä valtionsihteeri Martin Eyjolfsson.
Tanskalaisministeri avasi kokouksessa Grönlannin tilannetta sekä Tanskan ja Yhdysvaltain keskustelua asiasta.
Häkkäsen mukaan Tanskassa suhtaudutaan tilanteeseen vakavasti mutta rauhallisesti, ja maalla on ”sataprosenttinen tuki” Euroopasta.
Hyvää Grönlanti-jupakassa on Häkkäsen mukaan se, että arktisen alueen puolustuksen järjestämiseen löytyy mielenkiintoa myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Hänen mukaansa on kuitenkin päivänselvää, että Tanska ja grönlantilaiset päättävät oman itsemääräämisoikeutensa piiriin kuuluvista asioista.
Pohjolan puolustusministerien mukaan Euroopassa puolustusta pitää vahvistaa ja puolustusmenoja nostaa. Tämä ei kuitenkaan johdu Yhdysvaltain hallinnon vaatimuksista vaan Venäjän ja sen liittolaisten muodostamasta uhkakuvasta.
– Tätä ei pitäisi Euroopassa ajatella väärinpäin, Häkkänen muistutti.
Häkkäsen mukaan työtä puolustuksen vahvistamiseksi tehdään koko ajan ja tavoitteet puolustusmenojen nostamisesta noussevat vahvemmin esille Naton puolustusministerikokouksessa helmikuussa. Sopivia prosenttilukuja uudeksi yhteiseksi tavoitteeksi Häkkänen ei halua lähteä julkisesti arvuuttelemaan.
Pohjoiseen Suomeen sijoitettavien Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen eli FLF-joukkojen (Forward Land Forces) perustamisen aikataulusta Häkkäsellä ei ollut muuta kerrottavaa kuin että neuvottelut jatkuvat. Hänen mukaansa hallintojen vaihtumiset esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa ovat jonkin verran hidastaneet keskusteluja.
Tuleeko valmista ensi kesään mennessä?
– Voi olla, mutta en lähde nyt tarkkoja aikatauluja sanomaan, Häkkänen sanoi.