Puolueet hehkuttivat yhteisiä ilmastolinjauksia parhaaksi joululahjaksi – Suomi pyritään saamaan hiilinegatiiviseksi 2040-luvulla

Siniset pääsivät erottautumaan perussuomalaisista, jotka lähtivät ilmastoneuvotteluista maanantaina
Ilmastopolitiikka

Kahdeksan eduskuntapuoluetta pääsi sopuun ilmastopolitiikan tavoitteista, joita edistetään erityisesti heinäkuusta loppuvuoteen kestävällä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) johtama työryhmä päätti ilmastotoimien rakentamisesta siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden jo ennen vuotta 2050.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta on nyt ottanut tavoitteekseen, että Suomi lähtee ajamaan EU:ssa 55 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä nykyisen 40 prosentin sijaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että ilmastolinjaukset toimivat erinomaisena pohjana Suomen EU-puheenjohtajakaudella.

– Olen todella tyytyväinen, että me pystyimme kahdeksan puolueen voimin tekemään yhteiset linjaukset, Sipilä totesi torstaina eduskunnassa.

Perussuomalaiset jättäytyi pois ilmastoneuvotteluista maanantaina. Sipilä kuitenkin huomautti, että linjauksilla on yhä selkeä parlamentaarinen enemmistö.

– Meidän pitää päästä päästöissä alaspäin ja nieluissa ylöspäin, ja kehittää myös teknologiaa. Tässä paperissa on keskitytty nyt erityisesti päästöasioihin.

Sipilä vakuutti, että päästötavoitteiden toteuttamisessa otetaan huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Hallitus on aiemmin pyrkinyt siihen, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2045. Uusien tavoitteiden myötä hiilineutraalius on Sipilän mukaan mahdollista saavuttaa jo aikaisemmin.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi, että selkeät ilmastolinjaukset ovat paras joululahja.

– Tähtäin on, että 2040-luvulla Suomi imee enemmän hiilidioksidia metsiin ja maaperiin kuin päästää, eli pääsemme jo hiilinegatiiviseksi, Mykkänen totesi.

Puolueet muun muassa sopivat, että sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä, huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne luonnehti ilmastopaperia erityisen tärkeäksi, koska eduskunnan ehdoton enemmistö on tavoitteiden takana.

– Tämä on hyvä linjapaperi tulevaisuuteen. Sen pohjalta päästään siihen, että Suomi on toivottavasti hiilineutraali jo vuonna 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiivinen. Hyvässä yhteistyössä on käyty tilanne läpi.

– Tämä on hyvä joululahja kaikille suomalaisille tästä eteenpäin, Rinne hehkutti.

Sipilä kutsui eduskuntapuolueet marraskuussa Kesärantaan pyöreän pöydän ilmastokeskusteluihin. Tuolloin sovittiin, että puolueet valmistelevat yhdessä nyt valmistuneen ilmastolinjauksen.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto totesi, että Suomi voi nyt mennä ilmastotoimien etulinjassa.

– Meiltä odotetaan EU:n puheenjohtajana erittäin määrätietoista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ja nyt tiedetään ainakin, että Suomen puolueiden selvä enemmistö on sellaisen kannalla.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli hänkin ilmastosopuun tyytyväinen.

– On selvästi todettu, että halutaan yhdessä huolehtia siitä, että ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua korkeintaan 1,5 asteeseen.

Rkp:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz huomautti, että neljä vuotta sitten yhteistä ilmastopaperia ei luultavasti olisi saatu aikaiseksi.

– Tässä on kunnianhimo eduskunnan sisällä noussut ymmärrettävästi IPCC:n raportin ja monen muun asian myötä, hän totesi.

Lokakuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti varoitti, että maapallon 1,5 ja 2 asteen lämpenemisen välillä on merkittävä ero. Raportin mukaan maailman hiilidioksidipäästöjen pitäisi laskea 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Täysin ilman draamaa ilmastopaperi ei syntynyt.

Siniset pääsivät ainakin tekemään linjaeroa ilmastokapinaan ryhtyneisiin perussuomalaisiin.

Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho korosti, että heidän puolueelleen on tärkeää, että paperi saatiin aikaiseksi.

– On erittäin tärkeää, että Suomi tekee osansa, jotta esimerkiksi ilmastopakolaisten määrä ei räjähdä käsiin. Silloin puhutaan kokonaisia mantereita muokkaavasta ongelmasta, jos nämä kysymykset jätetään vastaamatta, Terho sanoi eduskunnassa.

Siniset lähetti kuitenkin tiedotteen, jossa puolue ilmoitti puolustaneensa tolkkua ilmastotoimenpiteissä.

Sinisten mukaan heidän ansiostaan aikatavoitteita höllennettiin niin, että esimerkiksi turpeenpoltto voi jatkua täydentävänä ja huoltovarmuutta turvaavana energiamuotona.

– Siniset poistatti paperista myös yksityisautoilua koskevat tiukennukset ja epärealistisen aikatavoitteen maaliikenteen päästöttömyydestä. Siniset piti myös tärkeänä, että paperissa mainitaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen, kun päästökauppajärjestelmää kehitetään, tiedotteessa todetaan.

Terho myös ihmetteli perussuomalaisten poisjääntiä työryhmästä jo ennen maanantain kokoontumista, jossa sinisten esittämät muutokset tehtiin.

– Tuhoisa ja tieteenvastainen ilmastolinja tuottaisi maailmaan satoja miljoonia lisää ilmastopakolaisia. Sehän on jokaisen maahanmuuttokriitikon painajainen, Terho sanoi tiedotteessa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eduskunnassa Suomenmaalle, että lähtökohtaerot ilmastoneuvotteluille olivat ”kerta kaikkiaan liian suuret”.

– Meidän näkemys on se, että tässä asetetaan kansallinen kunnianhimon taso liian korkealle. Se ei palvele globaaleja ilmastotavoitteita vaan ainoastaan johtaa hiilivuotoon eli siihen, että tuotanto karkaa täältä, jolloin me maksamme epäsuorasti tukea saastuttaville maille, ennen kaikkea Kiinalle ja Intialle, Halla-aho totesi.

Halla-aho ei myöskään usko, että Suomen toimiminen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjänä vähentää ilmastopakolaisten määrää tulevaisuudessa.

– Tämä nimenomaan ei johda siihen. Tässä haetaan vähennyksiä sellaisista maista, jotka ovat jo tehneet kaikkein eniten, kuten Suomi, Halla-aho kritisoi.

Eduskuntapuolueiden ilmastolinjaukset

  • EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050
  • Vuoden 2030 päästövähennysvelvoite vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna
  • EU edistää Pariisin sopimuksen toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa maailmanlaajuisesti
  • EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet painotetaan päästökauppasektorille
  • Markkinoille tulevia päästöoikeuksia vähennetään selvästi enemmän
  • Suomen ilmastolain mukaista päästövähennysvelvoitetta tiukennetaan, 2040-luvulla kasvihuonekaasupäästöt selvästi negatiivisiksi
  • Kasvatetaan Suomen hiilinieluja muun muassa käynnistämällä laajamittainen metsittäminen ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa
  • Suomessa sähkön ja lämmön tuotanto lähes päästöttömäksi 2030-luvun loppuun mennessä
  • Kestävän kehityksen budjetointia tehostetaan ottamalla ilmastokestävyysarviointi osaksi valtiontalouden suunnittelua
  • Edistetään vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä
  • T&K&I -rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan lisätään EU:ssa ja Suomessa
  • Ilmastorahoitusta lisätään kehityspolitiikassa
  • Edistetään kiertotaloutta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa muun muassa kehittämällä tuotteiden elinkaaren aikaista ilmastojalanjälkilaskentaa