PS:n ja KD:n edustajat pelkäsivät äiti ja isä -termien katoamista – eduskunta pui kansalaisaloitetta

Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset innostuivat eduskunnan täysistunnossa kehumaan kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan termien äiti ja isä säilyttämistä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa.

Kansalaisaloitteen takana on kristillisdemokraattien paikallispoliitikkoja. Heidän mielestään ei ole oikein puhua esimerkiksi synnyttäjästä ja siittäjästä.

– Lämmin kiitos tästä tärkeästä aloitteesta, kansanedustaja Sari Tanus (kd.) sanoi lähetekeskustelussa torstai-iltana.

Kansalaisaloitteen mukaan ”lääketiedettä ja biologiaa ei tule korvata sukupuoli-ideologialla, vaan lapsen oikeudet äitiin ja isään tulee varmistaa myös lainsäädäntö- ja terminologiatasolla”.

– Äiti ja isä on meille jokaiselle elinehto. Riippumatta perhemuodosta tosiasia on, että yhtäkään edustajaa ei tässä salissa olisi, yhtäkään ihmistä ei tässä maailmassa taaplaisi, ellei olisi äitiä ja isää. Äiti ja isä, uuden elämän mahdollistajat, Tanus totesi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew katsoi puheenvuorossaan, että ”suomen kielen kauneimman sanan kuuluu olla osa lainsäädäntöämme”.

– Piilottamalla ”isä” ja ”äiti” pyyhitään pois elintärkeä osa ihmisyyttä.

Garedew paheksui sitä, että edellinen hallitus poisti ”näitä äärimmäisen merkityksellisiä sanoja lainsäädännöstä oikein urakalla”.

– Esimerkiksi äitiys- ja isyyslait yhdistettiin vanhemmuuslaiksi ja tehtiin translain muutos, hän havainnollisti.

– Nostammeko esiin äitiyden arvostamista ja läsnä olevan isän merkitystä vai lähdemmekö vihervasemmistolaiseen woke-ideologiaan mukaan loukkaantuneiden pelossa mumisemaan epämääräisesti synnyttäjistä ja siittäjistä – tai pahimmillaan vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ilmastotekona, Garedew kyseli.

Keskustan kansanedustaja Timo Mehtälä piti kansalaisaloitetta arvokkaana mutta muistutti, Suomessa perhekäsitys on muuttunut vuosien saatossa.

 – Ja lainsäädännössä, jossa tapahtuneen muutoksen seurauksena pitää pyrkiä yhdenvertaisuuteen, selkeyteen ja tarkkarajaisuuteen, tulee ottaa tämä huomioon.  

Mehtälä huomautti, että uusi vanhemmuuslaki sisältää kuitenkin yhteensä 73 viittausta äitiyteen ja yhteensä 144 viittausta isyyteen juurikin näillä termeillä.

– Ajattelen niin, että ei terminologia ole niin ratkaiseva kuin se, miten tosiasiassa eletään.

Vasemmistoliiton kansanedustajan Jessi Jokelaisen oli vaikea nähdä, mikä on se lainsäädännöllinen tai yhteiskunnallinen ongelma, jota kansalaisaloitteella pyritään ratkaisemaan.

– Termit ”äiti” ja ”isä” eivät nimittäin ole poistuneet lainsäädännöstä. Tällaisia hankkeita ei liene myöskään vireillä. Tässä nyt on kuultu useampi hallituksen edustajan puheenvuoro, jossa on ilmaistu huolta ”äidin” ja ”isän” poistumisesta käyttämästämme kielestä. 

Jokelainenkin kuitenkin muistutti, että lainsäädännön on oltava syrjimätöntä.

– Perheiden moninaisuuden tunnistaminen edistää lapsen oikeuksia ja perheiden hyvinvointia. Toisin kuin aloitteissa vihjataan, tämän edistäminen ja kaikenlaisissa perheissä elävien lasten oikeuksien turvaaminen eivät ole pois kenenkään muun oikeuksista.

– Jokainen saa edelleen nykytilassamme puhua ”äidistä” ja ”isästä” täysin vapaasti, mikäli sen kokee omakseen ja itselleen tärkeäksi. Se on täysin sallittua jatkossakin.

Kristillisdemokraattien kansanedustajan Päivi Räsäsen mukaan vanhemmuuslaista puhuminen on kuitenkin ongelmallista.

– Pohjimmiltaan on kyse siitä, että lainsäädännön tulisi parhaalla mahdollisella tavalla vastata todellisuutta, tässä tapauksessa sitä, että lapsella on isä ja äiti. Lakiteksti muuttuu vaikeaselkoisemmaksi, tulkinta hankaloituu ja intuitiivisesti selvät asiat hämärtyvät, kun sanastoa muutetaan ideologisista syistä.

– Kun universaalisti selkeitä käsitteitä ei enää syystä tai toisesta haluta käyttää, on seurauksena aina kömpelömpää ja vaikeaselkoisempaa, ideologisesti värittynyttä kapulakieltä, Räsänen tulkitsi.

Kansanedustaja Anne Rintamäki (ps.) ilmoitti, ettei hän haluaisi kuulla lastensa kutsuvan häntä ”synnyttäjäksi, saati kohdulliseksi”.

– En myöskään hyväksyisi sitä, että lapseni sanoisivat isäänsä siittäjäksi. 

– ”Äiti” eli pohojalaasittain ”äitee” on sana, jonka kuulemiseen ei koskaan kyllästy. Sain itse kokea äitiyden onnea vasta nelikymppisenä, ja esikoiseni syntyi toukokuussa äitienpäivää edeltävällä viikolla, Rintamäki kertoi.