Politiikan tutkijat: Molemmat osapuolet voi nähdä hyökkääjinä irtisanomiskiistassa – hallitus kuitenkin osoitti, ettei se ollut jääräpää
Politiikan tutkijat pitävät hyvänä hallituksen aloitteellisuutta irtisanomiskiistassa. Hallitus vältti lopullisen törmäyksen ay-liikkeen kanssa kompromissiesityksellään.
– Joidenkin mielestä perääntyminen voi olla heikkoutta, mutta se osoitti, ettei hallitus ollut jääräpää. Se ei halunnut ajaa tilannetta totaaliseen törmäykseen asti, Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares sanoo.
Riidan osapuolet säilyttävät kasvonsa hallituksen kompromissiesityksen ansiosta, eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta uskoo.
– Sävy muuttui heti toisenlaiseksi ay-puolella. Vaikuttaa siltä, että molemmat osapuolet voivat elää kompromissin kanssa.
Professori Vareksen mielestä on mahdotonta sanoa, jäikö hallitus lopulta plussalle vai miinukselle irtisanomisjupakassa.
– Kukaan tuskin katselee asiaa kovin objektiivisesti. Molemmat puolet selittävät versionsa ja omat kannattajat uskovat sen.
Vares uskoo lähestyvien eduskuntavaalien vaikuttaneen siihen, että irtisanomislain kaavailu kärjistyi arvovaltakysymykseksi.
– Vaalikauden loppupuolella on todennäköisempää ajautua riitaan tällaisessa asiassa, koska ay-liike ja vasemmisto haluavat profiloitua vasemmiston ollessa oppositiossa.
Vareksen mukaan asialla repostelu osuisi omaan nilkkaan sen jälkeen, kun asiassa mahdollisesti päästään sopuun.
– Loppuvaiheessa yleinen mielipide tuntui olevan sitä mieltä, että molempia osapuolia pidettiin tilanteen kärjistäjinä.
Markku Jokisipilää ihmetytti, miten riita pääsi ylipäätään kasvamaan niin isoksi.
– En missään vaiheessa hahmottanut, miksi tämä asia on niin keskeisen tärkeä, ettei siinä ollut joustamisen varaa.
Jokisipilä arvioikin, että itse asian lisäksi kyseessä oli laajempi rajankäynti poliittisen päätöksentekijän ja perinteisemmän kolminkantamekanismin välillä. Ay-liikkeen asemaa testattiin puolin ja toisin.
Luottamusäänestyksellä hallitus vielä alleviivasi työmarkkinoiden suuntaan sitä, että päätöksentekoa hoidetaan parlamentaarisesta enemmistöasemasta. Se oli taisteluhansikkaan heittämistä, Jokisipilä näkee.
– Molemmilla puolilla kipuraja ylittyi, ja asia muodostui arvovaltakysymykseksi. Siinä, että porvarihallituksen aikana tällaistä tapahtuu, ei sinänsä ole mitään kummallista.
Jokisipilä näkee, että irtisanomislaki oli enemmän kokoomuksen sydäntä lähellä kuin keskustan.
– Mutta pääministeripuolueen arvovalta tuli tietysti sidottua tähän kysymykseen.
Ajatuspaja e2:n tutkija Ville Pitkänen pitää kummallisena sitä, että hallitus lähti ajamaan irtisanomislakihanketta vain puolisen vuotta ennen vaaleja.
– Yleensä tässä vaiheessa vaalikautta ei enää hakeuduta tällaisiin vastakkainasetteluihin.
Pitkänen kuitenkin toteaa, että päättäväisyys ja omista linjoista kiinni pitäminen ovat leimanneet tätä hallitusta.
– Rohkeuden puutteesta hallitusta ei voi ainakaan syyttää. On katsojasta kiinni, onko toiminta jo liian rohkeaa.
Pitkänen katsoo myös, että irtisanomislaki oli tärkeä kokoomukselle, mutta pääministeripuolueena asia kallistuu keskustan niskaan.
Tutkija muistuttaa, että hallitus ja ay-liike ovat ajautuneet riitoihin pitkin kautta.
– Irtisanomiskiista on vain yksi niistä. Kiky-neuvottelut olivat riitaisat, sitten tuli aktiivimalli ja suuri mielenosoituspäivä. Oppositiopuolueet luultavasti pitävät näitä ristiriitoja esillä vaalikamppailussa, Pitkänen toteaa.
Hallitus oli aikeissa helpottaa irtisanomisia alle 10 hengen yrityksissä, mutta vime viikon lopulla julkistetussa kompromissiehdotuksessa työntekijärajaus poistui kokonaan.
Sen sijaan irtisanomisperusteissa olisi otettava huomioon yrityksen työntekijämäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet.
Samalla hallitus esitti karenssiajan lyhentämistä nykyisestä 90 päivästä 60 päivään, jos työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.
Hallitus lupasi myös käynnistää kolmikantaisen valmistelun tavoista osoittaa aktiivimallin edellyttämä aktiivisuus.