Pohjoisen vaalikentillä puhalsi keskustapuhuri – "Populismi jäi nyt arjen peruspalvelujen jalkoihin"

Aluevaalit

Valtakunnan pohjoisimpia hyvinvointialueita rakennetaan jatkossa vahvasti keskustalaisessa komennossa.

Aluevaalien lopullinen tulos Lapissa (34,7 prosenttia äänistä, 21 paikkaa) oli puolueen kannalta parempi kuin mitä ennakkoasetelmien perusteella saattoi odottaa, myhäilee keskustan Lapin piirin puheenjohtaja Petteri Salmijärvi.

– Etukäteen laskeskelin, että 19-20 paikkaa olisi hyvä tulos. Välillä näytti, että tulossa olisi jopa 23 paikkaa. Mutta 21 paikkaan pitää olla todella tyytyväinen, Salmijärvi toteaa.

Puheenjohtaja joutui koronatartunnan takia seuraamaan kampanjan loppuvaihetta eristyksessä ja etänä, mutta puhelin kävi sitäkin kuumempana.

Salmijärven mielestä aluevaalien tuloksen ratkaisi Lapissakin asiaosaamisen korostuminen.

– Olen miettinyt jo pitkään, että kuinka pitkälle populismi oikein kantaa. Mutta näissä vaaleissa maahanmuutto ja bensajutut jäivät arjen peruspalvelujen jalkoihin, yli 500 ääntä kerännyt sallalainen Salmijärvi muistuttaa.

Perussuomalaiset menetti Lapissakin tuntuvasti asemiaan. Puolueiden ulkopuolinen Sitoutumattomien yhteislista puolestaan sai läpi kolme edustajaa.

– Protestiäänet taisivat nyt keskittyä enemmän sille suunnalle, Salmijärvi pohtii.

Keskusta pystyi nimekkäällä kärjellä ja kattavilla listoillaan keräämään sopivan otoksen sote-alan asiantuntemusta tulevaan aluevaltuustoon.

Neljä Lapin kuntaa (Enontekiö, Muonio, Pelkosenniemi ja Posio) jäivät ilman omaa edustajaansa.

Petteri Salmijärven mukaan näiden kuntien edustus pitää ottaa jotenkin huomioon laadittaessa uuden organisaation hallintosääntöä.

– Posiolla vaalit menivät muuten hyvin, mutta äänet jakautuivat keskustassakin monen ehdokkaan kesken, hän harmittelee.

Yksityiseen puoleen panostanut Posio on ollut Salmijärven mukaan edelläkävijä erityisesti ennaltaehkäisevän terveydenhuollon saralla.

– Huoltosuhde muuttuu Lapissa koko ajan huonompaan suuntaan. Sekin on täällä  jo haaste, että palvelut saadaan pidettyä entisellä tasolla. Perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisevyys ovat ne asiat, mitä kautta säästöjä pystytään jatkossa saamaan, hän painottaa.

Keski-Pohjanmaalla keskustan kannatus pysytteli vaali-iltana pitkään 40 prosentin paremmalla puolella. Lopullinen 38,0 prosentin lukema on kuitenkin selkeää eteenpäinmenoa esimerkiksi viime kesän kuntavaaleihin verrattuna.

– Viimeisen puolentoista viikon aikana on ollut semmoinen positiivinen tutina, että hyvin tässä käy. Siitä huolimatta tulos on odotuksiin nähden aavistuksen yläkanttiin, iloitsee piirin puheenjohtaja Timo Pärkkä.

Pärkkä on tyytyväinen sekä ehdokasasettelun että kampanjoinnin onnistumiseen. Keskustan plusmerkit edellisiin kuntavaaleihin ja eduskuntavaaleihin verrattuna ovat juuri samaa luokkaa mitä perussuomalaiset tulivat nyt alaspäin.

– Vaalikampanjaa päästiin käymään asiapitoisella linjalla. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita palvelujen järjestämisestä ja yleispolitiikka pysyi keskustelun ulkopuolella.

– Meille oli sekin eduksi, että kampanjointia pystyttiin käymään ulkotiloissa lähes suunnitelmien mukaan. Yli 50:n mennyt äänestysprosentti oli myös positiivinen asia, halsualainen Pärkkä huomauttaa.

Keski-Pohjanmaan uudella hyvinvointialueella on edustus kaikista kahdeksasta kunnasta.

Sotemallia on päästy harjoittelemaan jo viitisen vuotta toiminnassa olleen Soite-kuntayhtymän siipien alla.

– Nyt on kyse siitä, miten 15 vuoden aikana kertynyt erikoissairaanhoidon kustannusten nousu saadaan pysäytettyä. Soitessa kehitetty ketterän tuottamisen rakenne pitää on nyt siirrettävä uuden hyvinvointialueen käyttöön, Pärkkä visioi tulevaa.

Kainuun piirissä yleinen äänestysaktiivisuus ei ollut kehuttava (45,5 prosenttia), mutta keskustan asialinja sai äänestäjät parhaiten liikkeelle.

Piirin tuore puheenjohtaja Sakari Seppänen ei peitellyt tyytyväisyyttään odotettua parempaan vaalitulokseen.

– Onhan se huomattavasti mukavampi käydä läpi hyvin menneitä vaaleja, hän naurahtaa.

Keskustan hyvän ehdokasasettelun ja vaalituloksen myötä myös Kainuu voi ylpeillä alueellisen demokratian toteutumisella. Pienimmistäkin kunnista saatiin äänestettyä vähintään yksi edustaja läpi uuteen aluevaltuustoon.

– Erityisesti Ylä-Kainuussa oltiin huolissaan palvelujen säilymisestä uudessa organisaatiossa ja luotettiin keskustan lupaamaan viestiin, Sotkamosta kotoisin oleva Seppänen muistuttaa.

Kainuussa on sovellettu maakunnallista sotemallia jo vuodesta 2005 lähtien. Mallin päivittäminen nykyaikaan vaatii kuitenkin tuoreita ajatuksia.

Korpimaakunnalla on Sakari Seppäsen mukaan uskoa ja toivoa paremmasta. Aluevaaleissa tunnusomaista oli nimittäin uusien sote-alan toimijoiden ja myös nuorten nimien esiinmarssi.

– Kuhmossa ensihoitaja Heikki Huotari keräsi jopa enemmän ääniä kuin kansanedustaja Tuomas Kettunen. Hyrynsalmella Johanna Sorri oli ylivoimainen ääniharava ja Suomussalmen nuori kunnanvaltuuston puheenjohtaja Milla Veteläinen sai näissäkin vaaleissa hienon äänimäärän, keskustan piiripomo luettelee.