Pohdinnat loppusuoralle – pitäisikö kansanedustajien olla ehdolla aluevaaleissa?
Aluevaalien alla on pohdittu, kannattaako muutenkin kiireisten kansanedustajien lähteä vaaleissa ehdolle. Vaikean yhtälön takia moni edustaja on jättänyt ratkaisunsa tekemisen aivan kalkkiviivoille.
Aluevaalien ehdokaslistat tulee jättää kaikilla hyvinvointialueilla 14. joulukuuta mennessä. Vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta.
Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio -verkoston puheenjohtaja, Helsingin yliopiston valtio-opin professori Åsa von Schoultz tiivistää punninnat kolmeen seikkaan.
– Äänestäjän näkökulmasta kansanedustajien ehdokkuudet saattavat kasvattaa huomiota vaaleja kohtaan. Se saattaa motivoida äänestämään ja on hyvä asia demokratian näkökulmasta.
– Poliitikkojen kannalta on myös tärkeää pitää yhteyttä alueidensa ihmisiin ja pysyä tietoisena näiden asioista, von Schoultz korostaa Suomenmaalle.
Ehkä eniten professori pohtii edustajien ajankäyttöä.
– Suomalainen käytäntö, että samoilla ihmisillä on useita asemia paikallisella ja kansallisella tasolla, on maailmalla aika harvinainen tilanne. Nyt kun tulee kolmas taso, se tekee asiasta ongelmallisen. Aika on rajallista poliitikoille. He eivät ehkä olisi niin tehokkaita enää kaikissa tehtävissään.
Keskustan keskisuomalainen kansanedustaja Joonas Könttä oli ensimmäisten joukossa lähdössä aluevaaleihin ja kertoo olevansa liikkeellä innostunein mielin.
– On tärkeää, että eri puolilla Suomea myös hyvin verkottuneet ihmiset ovat ehdolla. Silläkin on suuri rooli, että edustajat ovat ehdolla.
Hyvinvointialueiden ja valtion välille saattaa tulla kahnauksia esimerkiksi rahoituskysymyksissä. Kansanedustajille voi tulla intressiristiriitoja, jos he vaikuttavat yhtä aikaa sekä eduskunnassa että aluevaltuustoissa. Myös kunnallis- ja aluevaltuustojen välille voi tulla erimielisyyttä.
Könttä ei näe tässä mitään suurta vaaraa.
– Kun työ alkaa kenellä alkaa, varmasti jokainen käy läpi mahdollisia tilanteita, joissa näin voi käydä. Mutta onhan muutenkin tilanteita, joissa näin voi olla, ne pitää sitten tapauskohtaisesti selvittää. Moni edustaja on tähänkin asti toiminut valtuustoissa ja maakuntaliitoissa.
Keskustan ainoa tavoite tulee olla Köntän mielestä vaalien voittaminen.
– Sillä olisi tässä surkeassa kannatustilanteessa suuri merkitys.
Ehdokkuudesta kieltäytyneisiin keskustaedustajiin kuuluvat Pasi Kivisaari Vaasan ja Hanna Huttunen Savo-Karjalan vaalipiiristä. Molemmat korostavat ajankäytön haasteita.
– Toimin maakuntahallituksen ja Outokummun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, ja sitten on kansanedustajuus. Koen, että haluan hoitaa nämä mahdollisimman hyvin. Maanantaipäivät alkavat olla jo aika täynnä ja tiistaista perjantaihin olen pääsääntöisesti Helsingissä. Neljättä tehtävää olisi vaikea hoitaa, Huttunen avaa.
– Ymmärrän vaalien logiikan puolueenkin kannalta, mutta kun tehtäviä on paljon, kuten edustajuus ja Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus, niin ajankäytön ja henkilökohtaisen jaksamisenkin näkökulmasta laskin asiat yhteen, Kivisaari kertoo.
Molemmat toteavat, että jokainen edustaja punnitsee oikeutetusti omia voimavarojaan ja tekee ratkaisunsa sen pohjalta. Myös perheelle pitää löytyä aikaa.
Vaaleilla on Suomelle edustajien mielestä erittäin suuri merkitys.
– Todella tärkeät vaalit. Tässä tehdään asemoituminen siihen, millä tavalla Suomessa tullaan soteasiat ja pelastustoimi järjestämään. Keskustalla on voimakas tarve puolustaa maakuntia ja varmistaa lähipalveluiden, erityisesti peruspalveluiden toimivuus. Samoin tärkeää on varmistaa henkilöstön jaksaminen, Kivisaari sanoo.
– Porukka, joka valitaan, tulee olemaan varmasti täystyöllistetty. Ensimmäinen kausi on todella merkittävä, koska silloin rakennetaan koko uuden aluehallinnon rakenne ja myös luottamusta kuntien ja alueiden välille. Tässä rakennetaan historiallista uudistusta. Vasta historiankirjoittajat jälkikäteen ymmärtävät uudistuksen merkityksen, Huttunen toteaa.
Köntän tavoin ehdolle on asettumassa Satakunnan keskustaedustaja Eeva Kalli. Myös hän käyttää termiä ”innostunein mielin”, eikä säästele sanojaan kuvaillessaan uudistuksen merkitystä.
– Valtavan suuri mittaluokaltaan ja vaikutuksiltaan. Suurin, mitä olen koskaan ollut todistamassa.
Kalli pohti kollegoidensa tavoin ajankäyttöään ja käytännön mahdollisuuksia hoitaa mahdollista aluevaltuutetun tehtävää.
– Niin valtavan tärkeästä asiasta on kyse, kun puhutaan sotesta ja pelastustoimesta, ja kun tähän yhdistyy valtava uudistus, halusin kyllä olla osa uudistustyötä. Sekin motivoi, että kun puolueilla on hyvin erilaiset näkemykset palveluiden toteuttamisesta, niin pidän siksi tärkeänä, että keskusta menestyy hyvin ja saamme hyvin luottamushenkilöitä alueille.
Kalli ei ole mukana kuntapolitiikassa, mikä osaltaan helpotti ratkaisun tekemistä. Hän muistuttaa myös, että ajankäyttöhaasteita ei ole vain kansanedustajilla.
– Moni muukin työ on elämäntapatyyppinen, monessa työssä joutuu venymään paljon ja päivät ovat pitkiä. Puolustan kyllä kaikkien vaalikelpoisten suomalaisten oikeutta lähteä ehdolle ja hoitamaan vastuullisia tehtäviä.