"Jäädytetäänkö Netflixin toiminta vai mitä" – Pitäisikö EU:n iskeä kauppasodassa Yhdysvaltojen teknologiajätteihin?
Kannattaisiko Euroopan unionin avata uusi rintama kauppasodassa ja iskeä Yhdysvaltojen palveluvientiin, kuten suurten teknologiayhtiöiden toimintaan?
Talouslehti Financial Times kertoo EU:n harkitsevan tällaisia palveluihin kohdistuvia vastatoimia, jotka olisivat reaktio Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämiin 25 prosentin autotulleihin ja ensi viikolla luvassa oleviin uusiin tullipäätöksiin.
FT:n mukaan EU:n vastatoimet voisivat kohdistua esimerkiksi yhdysvaltalaisten teknologiajättien immateriaalioikeuksiin eli aineettomiin oikeuksiin. Toinen vaihtoehto olisi sulkea yrityksiä pois julkisten hankintasopimusten piiristä.
Yhtenä esimerkkinä FT:n artikkelissa väläytetään Elon Muskin Starlink-satelliittijärjestelmän sulkemista pois julkisista hankinnoista.
Palveluvientiin iskeminen olisi sikäli loogista, että palveluiden osalta EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa on Yhdysvalloille selvästi ylijäämäistä, toisin kuin tavaroiden kauppa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori varoittaa kuitenkin seurauksista, jos EU ryhtyy rajoittamaan Yhdysvaltojen palveluvientiä.
– Nyt jäitä hattuun EU, Vuori kirjoitti perjantaina sosiaalisessa mediassa.
Vuori kertoo STT:lle, että iso osa Yhdysvaltojen viennistä Eurooppaan on palveluvientiä. Siihen kuuluu esimerkiksi it-palveluita, patentteja ja lisenssejä, yritysten päivitys- ja huoltopalveluita sekä tietysti viihdepalveluita.
Vuoren mukaan pitäisi harkita tarkkaan, mitä näistä palveluista EU haluaisi rajoittaa, ja pohtia myös, millaisia heijastusvaikutuksia sillä voisi olla Eurooppaan.
– Kärjistäen voisi kysyä, olemmeko Euroopassa valmiita lopettamaan Googlen käytön tai luopumaan Microsoftin ohjelmistoista Excelistä Outlookiin.
Vuoren mukaan palveluiden rajoittaminen ei ole yksinkertaista ja siinä ampuu helposti omaan jalkaan. Hänen mukaansa yhteiskunta ja teollisuus pyörivät pitkälti palveluiden varassa ja palvelut eivät ole helposti korvattavissa jollakin toisella.
Samaa aihepiiriä kommentoi hiljattain myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla), joka linjasi, että EU:n vastatoimet on ulotettava myös Yhdysvaltojen palveluvientiin.
EK:n Vuori peräänkuuluttaa kuitenkin tarkempaa analyysiä siitä, mitä vaikutuksia ja seurauksia palveluvientiin iskemisellä voisi olla.
Hän nostaa esiin mahdollisuuden, että Yhdysvallat voisi vastatoimena rajoittaa eurooppalaisten palveluntuottajien toimintaa Yhdysvalloissa. Esimerkiksi suomalaisten teollisuusyritysten liikevaihdosta iso osa tulee nykyään palveluista, kuten koneiden ja laitteiden huollosta.
Yhdysvaltojen palveluvienti EU-maihin oli toissa vuonna 109 miljardia euroa ylijäämäistä. Tilanne oli päinvastainen tavarakaupassa, jossa Yhdysvalloille kertyi alijäämää 157 miljardia euroa. Tähän tavarakaupan alijäämään Trump pyrkii nyt puuttumaan kovaotteisella tullipolitiikalla.
EK:n Vuori näkee asetelmassa mahdollisuuden neuvotteluille.
– Trumpille pitää muistuttaa, että toisaalta me (EU-maat) ostamme teiltä enemmän palveluita. Tässä on mahdollisuus jonkinlaisen diilin tekemiseen, kun ymmärrettäisiin tämä kokonaisuus.
Samalla Vuori sanoo, ettei hän ole nähnyt vielä hyviä ehdotuksia siitä, mitä Yhdysvalloista tuotavia palveluita EU voisi ryhtyä rajoittamaan.
– Jäädytetäänkö Netflixin toiminta vai mitä, Vuori kysyy.