Asiantuntijat: Israelin johdon pidätysmääräyksillä olisi suuri symbolinen merkitys – "Todella kiusallinen paikka"
Israelilta ja sen liittolaisilta on kuultu tuohtuneita reaktioita sen jälkeen, kun Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä ilmoitti maanantaina vaativansa pidätysmääräystä Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle ja puolustusministeri Yoav Gallantille sekä kolmelle äärijärjestö Hamasin johtohahmolle.
Se, että Israelin poliittisen johdon jäsenille on haettu pidätysmääräyksiä, on merkittävää mutta ei yllättävää, sanoo akateemikko, Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
– Olisi ollut vaikea kuvitella, että syyttäjäviranomainen ei olisi tehnyt tällaista päätöstä. Kyseessä on oikeudellinen harkinta, ei poliittinen tarkoituksenmukaisuuspäätös, Koskenniemi sanoo.
ICC:n syyttäjän Karim Khanin mukaan on perusteita uskoa, että sekä Israelin pääministeri ja ulkoministeri että Hamas-johtajat ovat syyllistyneet sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Hamasin hyökkäyksestä lokakuussa käynnistynyt Gazan sota jatkuu jo kahdeksatta kuukautta.
– Sodassa on kuollut valtava määrä siviilejä verrattuna mihin tahansa muuhun 2000-luvun konfliktiin. Se, että syyttäjäviranomainen olisi säilynyt passiivisena tällaisessa asiassa, olisi ollut täydellisesti niiden pyrkimysten vastaista, joihin kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen perustui, Koskenniemi sanoo.
Merkittävänä ja odotettuna pidätysmääräyshakemusta pitää myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart. Kansainvälinen rikostuomioistuin yrittää hänen mukaansa näin puuttua siihen, miten Hamas ja Israelin ovat sen mielestä jättäneet noudattamatta sodan lakeja.
Pidätysmääräyksen antamisesta päättää tuomaripaneeli. Koskenniemi arvioi, että päätös voitaisiin saada muutaman viikon kuluessa.
Sekä Stewart että Koskenniemi pitävät varsin varmana, että pidätysmääräys annetaan.
– En näe, mikä olisi sellainen perusteluihin tuleva uusi näkökohta, joka antaisi tuomaripaneelille aihetta päättää muulla tavoin kuin mitä syyttäjä esittää, Koskenniemi sanoo.
Pidätysmääräyksillä olisi asiantuntijoiden mukaan suuri symbolinen merkitys.
Stewart sanoo, että osaltaan pidätysmääräykset voisivat syventää Israelin kansainvälistä eristystä.
– Nämä ovat hyvin tarkkaan harkittuja ja painavia syytteitä. Totta kai se vaikuttaa syytettyjen asemaan, siihen, miten heidät nähdään ja miten Israelin Gazassa käymä sota nähdään laajemmin.
Konkreettisesti pidätysmääräyksistä seuraisi rajoitteita niiden alaisten ihmisten liikkumiseen ICC:n jäsenmaissa, joihin kuuluvat muun muassa kaikki EU-maat.
Koskenniemi sanoo, että pidätysuhan vuoksi henkilöt eivät siis voisi liikkua maailmalla suorittamassa niitä diplomaattisia tai poliittisia tehtäviä, joita he muuten suorittaisivat.
Stewart huomauttaa, että aina pidätysmääräysten uhka ei toteudu.
– On esimerkkejä, joissa joku pidätysmääräyksen saanut henkilö on käynyt maassa, joka on ICC:n sopimusosapuoli, mutta häntä ei ole syystä tai toisesta pidätetty.
ICC:n sopimusosapuoliin ei kuulu esimerkiksi Yhdysvallat, joten Netanjahu ja Gallant pystyisivät edelleen matkustamaan tärkeään liittolaismaahansa entiseen tapaan.
Epäily Israelin poliittisen johdon syyllistymisestä sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan saattaa Stewartin mukaan vaikuttaa myös valtioihin, jotka myyvät Israelille aseita.
– Maat joutuvat ottamaan huomioon, että ne eivät tule syyllistyneiksi avunantoon sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Stewart arvioi, että pidätysmääräyksillä tuskin olisi vaikutusta Hamasin toimintakykyyn. Kansainvälisen yhteisön silmissä se on laajalti jo valmiiksi epälegitiimi terroristijärjestö, johon kohdistuu paljon rajoitteita.
Tutkija ei usko, että ICC:n toimilla on vaikutusta myöskään konfliktin etenemiseen.
– Netanjahu sanoi heti tuoreeltaan, että tämä ei vaikuta Israelin sodankäyntiin millään tavalla. Vaikea nähdä, miten se vaikuttaisi myöskään Hamasin toimintaan.
Mahdollisuudet saada Netanjahu ja Gallant Haagiin tuomioistuimen eteen eivät Stewartin mukaan ole kovin korkeat. Hamasin Gazan-johtajan Yahya Sinwarin ja aseellisen siiven johtajan Mohammed Deifin kohdalla hän pitää kyseenalaisena, selviävätkö he konfliktista ylipäätään hengissä.
Todennäköisimmin oikeuden eteen voisi Stewartin mukaan joutua Hamasin poliittinen johtaja Ismail Haniyya, mutta kovin todennäköiseltä sekään ei tällä hetkellä näytä. Haniyya oleskelee Qatarissa ja Turkissa, jotka eivät kumpikaan ole ICC:n sopimusosapuolia.
Kansainväliset reaktiot pidätysmääräysvaatimukseen ovat vaihdelleet.
Tukensa ICC:lle ja sen riippumattomuudelle ovat ilmoittaneet esimerkiksi Belgia, Ranska ja Espanja. Israelin vakaa tukija Yhdysvallat sekä Tshekki ja Unkari ovat tyrmänneet toimen.
Stewartin mukaan reaktiot ovat pitkälti noudatelleet sitä, miten läheisesti valtiot ovat tukeneet Israelin toimia Gazassa. Esimerkiksi Yhdysvallat on tukenut sotaa sekä suoraan rahoittamalla että poliittisesti, vaikka se onkin yrittänyt myös suitsia Israelin toimia Gazassa.
– Heille tämä on todella kiusallinen paikka. Kiusalliseksi sen tekee se tuki, mitä ICC sai Yhdysvalloilta asettaessaan (Venäjän presidentin) Vladimir Putinin syytteeseen Ukrainan sodasta.
Muun muassa Saksa ja Yhdysvallat ovat kritisoineet sitä, että pidätysmääräysten samanaikaisuus loisi mielikuvan Israelin ja Hamasin samanarvoisuudesta. Stewart ei kuitenkaan näe, että osapuolet rinnastettaisiin toisiinsa, sillä niitä koskevat eri syytekohdat, joita on perusteltu erilaisin argumentein.
– Jos näyttää ilmeiseltä, että syyt syytteiden nostamiseen löytyvät, silloin ne pitää nostaa, Stewart sanoo.
Koskenniemi painottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin toimii oikeudellisin periaattein ja harjoittaa oikeudellista harkintaa, kun taas ulkoministerit ja valtionpäämiehet ovat poliittisia toimijoita, joilla on omat poliittiset intressinsä.
Mahdolliset poliittisten toimijoiden reaktiot eivät kuitenkaan vaikuta tuomioistuimen oikeudelliseen harkintaan.
Koskenniemi peräänkuuluttaa myös Suomelta tukea ICC:lle. Hän muistuttaa, että Suomi oli 1990-luvulla erittäin aktiivinen kansainvälisen rikostuomioistuimen tukija ja on myös 2000-luvulla tukenut sitä diplomaattisesti, taloudellisesti ja poliittisesti.
– Siksi on tavattoman tärkeää, että Suomen poliittinen johto tässäkin tapauksessa antaa rikostuomioistuimelle tukensa, hän sanoo.
Koskenniemi lisää, että valtioneuvosto ei perinteisesti ole Suomessa puuttunut tuomioistuinten toimintaan.
Suomen poliittiselta johdolta ei ole kuultu erillistä ulostuloa asiasta, mutta ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi Ylelle, että Suomi noudattaa ICC:n linjaa ja tukee sen riippumatonta työtä.
Samaan aikaan kun rikostuomioistuimelta odotetaan päätöstä pidätysmääräyksistä, Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) on käsittelyssä kanne, jonka Etelä-Afrikka on nostanut Israelia vastaan kansanmurhasta. On arvioitu, että tuomioistuimelta vie vuosia muodostaa näkemys siitä, syyllistyykö Israel Gazassa kansanmurhaan.
ICC ja ICJ ovat itsenäisiä elimiä, ja niiden prosesseissa on kysymys eri rikoksista. Koskenniemi arvioi, että tuomioistuimet voivat kuitenkin ottaa toisensa näkökohdat jollain tavalla huomioon.
– Kumpikaan ei kuitenkaan ole alisteinen toiselle muodollisesti, hän sanoo.