Petri Honkonen esitteli Euroopan neuvostolle raporttinsa tekoälystä ja maahanmuutosta

Politiikka

Kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) esitteli perjantaina Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle raporttinsa tekoälystä ja maahanmuutosta.

Yleiskokous äänesti Honkosen raportista sekä päätöslauselmasta.

– Tekoälyn käytön avulla voidaan nopeuttaa merkittävästi päätösprosesseja ja tuottaa tehokkuutta. Olennaista on, että tämä tehdään ihmisoikeuksia kunnioittaen, Honkonen avaa tiedotteessa raporttinsa myötä syntynyttä parlamentaarisen yleiskokouksen linjaa.

Honkonen on entinen tiede- ja kulttuuriministeri sekä kolmannen kauden kansanedustaja Keski-Suomesta.

Yleiskokouksen mukaan ihmisoikeuksia tulee kunnioittaen kaikissa maahanmuuton vaiheissa: lähtövalmisteluista saapumiseen, oleskeluun, palauttamiseen ja uudelleenintegraatioon.

Päätöslauselmassa ja siihen liittyvässä raportissa esitetään myös toimenpiteitä tekoälyjärjestelmien sääntelyyn ja valvontaan. Tavoitteena on suojautua algoritmiselta syrjinnältä, varmistaa ihmisen valvonta ja turvata maahanmuuttajien ihmisarvo.

Yleiskokous painottaa, että tekoälyä ei saa käyttää kansainvälisten velvoitteiden kiertämiseen etenkään pakolaissopimuksen ja palautuskiellon osalta.

Yleiskokouksen mukaan kaikkien tekoälyratkaisujen tulee olla läpinäkyviä, vastuullisia, valvottuja ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisia.

Tekoälyä käytetään yhä enemmän rajavalvonnassa, viisumien käsittelyssä, biometrisessä tunnistamisessa, turvapaikkaprosesseissa, luonnollisen kielen prosessoinnissa sekä kotoutumisen tukemisessa.

Vastuullisesti käytettynä tekoäly voi pelastaa ihmishenkiä, tarjota saavutettavaa ja monikielistä tietoa, tukea kielen oppimista ja helpottaa pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille.

Honkonen toteaa raportissaan tekoälyn muokkaavan yhä enenevissä määrin maahanmuutto- ja turvapaikkamenettelyjä, minkä vuoksi sillä on vaikutuksensa niin maahanmuuttajiin, pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin kuin heitä vastaanottaviin yhteiskuntiinkin.

– Vaikka teknologiset innovaatiot tarjoavat mahdollisuuksia tehostaa ja parantaa tarjottavia palveluita, on niitä käytettäessä aina taattava ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutuminen, tiedotteessa sanotaan.

Honkosen raportin mukaan on tärkeää, että Eurooppa kehittäisi aktiivisesti omaa tekoälyn hallinnointimalliaan eikä hyödyntäisi vain muiden alueiden luomaa sääntelyä.

Raportissa sanotaan, että tekoälyn turvallinen ja eettinen hyödyntäminen maahanmuuttokysymyksissä edellyttää jäsenvaltioilta vaihekohtaisia turvamenettelyjä, joiden tulee olla pakolaissopimuksen ja Euroopan neuvoston standardien mukaisia. 

Yleiskokous kehottaa jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan Euroopan neuvoston tekoälyä, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan puitesopimuksen, jotta tekoälyn kehitys tapahtuu eettisesti ja oikeudellisesti kestävällä tavalla.

Parlamentaarisen yleiskokouksen kansanedustajien laatimat raportit muodostavat perustan yleiskokouksen päätöksenteolle.

Raporttien pohjalta laaditaan päätöslauselmia ja suosituksia, jotka voivat parhaimmillaan johtaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioita koskeviin suosituksiin.

Yleiskokoukseen kuuluu yli 700 kansanedustajaa ja varajäsentä Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiosta.

Suomen eduskunnan valtuuskuntaan Euroopan neuvostossa kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä.

Eduskunnasta yleiskokouksen syysistuntoon Ranskan Strasbourgissa osallistuivat Honkosen lisäksi Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) sekä kansanedustajat Mira Nieminen (ps.), Minna Reijonen (ps.) ja Pekka Aittakumpu (ps.).

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö.