Pekkarisen paneeli pui euroa – Väyrynen jäi yksin
Varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) järjestämä kuuden hengen eurokeskustelu päättyi torstai-iltana eduskunnan Pikkuparlamentissa numeroin 5–1.
Huutavan ääneksi korvessa jäi europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.), joka tahtoo palauttaa markan Suomen valuutaksi. Keskustelijoiden enemmistö haluaa pitää Suomen sellaisessa eurojärjestelmässä, jossa palataan noudattamaan valuuttaunionin sääntöjä.
Kaksikon ohella keskusteluun osallistuivat Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, tohtori Peter Nyberg ja ex-valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.).
Pekkarinen oli antanut keskustelulle haastavan otsikon: Ulos eurosta vai syvempi integraatio? Enemmistön johtopäätös oli: opetellaan elämään löyhässä integraatiossa, jossa kaikki pelaavat sääntöjen mukaan.
Pekkarinen ei kopauttanut Väyrysellekään täyttä tyrmäystä. Varapuhemies muistutti, että hän itse valmisteli vuonna 1997 keskustalle raportin, jonka nojalla puolue vastusti Suomen liittymistä euro-järjestelmään.
– Olen yhä sitä mieltä, että ei olisi pitänyt liittyä, Pekkarinen tunnusti.
Samaan syssyyn hän myönsi, että poislähtökään ei ole helppoa. Pekkarinen päätyi arvioon, että Suomi jatkaa suurin piirtein samantyyppisessä eurossa kuin nyt kuitenkin niin, että markkinakuri paranee euron sisällä.
Väyrysen mukaan Suomen yleinen kustannustaso on liian korkea. Hänen mielestään nyt on nähty, että Suomessa ei pystytä palkkojen alennukseen siten kuin monissa muissa euroalueen reunamaissa, joten keinoksi jää vain valuuttakurssipolitiikka: Paluu markkaan ja kelluvaan valuuttakurssiin.
Väyrynen toivoo yhä useamman huomaavan, että velkaunionin ja liittovaltion jäsenyydestä ei kannata maksaa sellaista hintaa, mikä on jo jouduttu maksamaan ja mikä vielä on edessä: nollakasvua, leikkauksia ja köyhien kyykyttämistä. Hän uskoo, että uuden valuutan myötä Suomi palaisi nopeasti talouskasvuun.
Näkemyksille ei juuri tukea herunut muusta viisikosta.
Kauppi korosti, että Suomi ei voi eristäytyä eikä markka ratkaise mitään. Hän huomautti, että valuutta on vain väline, heikkoudet ovat kansantalouden rakenteissa.
Heinäluoman mielestä paluu markkaan olisi hyppy tuntemattomaan ja pitkäaikaiseen epävarmuuteen.
– Suomen vaikeudet eivät johdu väärästä valuutasta vaan yksipuolisesta tuotantorakenteesta, hän katsoi huomauttaen, että Ruotsin tuotantorakenne on paljon monipuolisempi.
Vihriälän mielestä markkaan paluu johtaisi korkojen nousuun ja epävarmuuteen rahapolitiikan linjasta.
– On liioittelua väittää, että ongelmat johtuvat eurosta, Vihriälä arvioi.
Myös Nybergin mukaan markka veisi korkojen ja ulkomaisen velan nousuun.
Nybergin mielestä euro johtaa jonkin sortin liittovaltioon. Hän katsoo, että juuri nyt on aika keskustella, mitä integraation syventäminen merkitsee Suomelle.
Heinäluoma painotti, että Suomi ei halua liittovaltiota eikä Eurooppa ole siihen edes kypsä. Hän pitää selvänä, että integraatiota tulee lisää, mutta ei usko Euroopan tulevan niin hulluksi, että EU-maat ryhtyisivät hoitamaan toistensa velkoja.
Valtiovarainministeriössä ja Suomen Pankissa toiminut Nyberg varoitti, että eurooppalaisissa pankeissa on tällä hetkellä ongelmaluottoja 1000 miljardia euroa. Kaupin mukaan Italian pankkien luotoista 20 prosenttia on ongelmaluottoja.