Orpo: Nyt ei ole aika julkisen menojen lisäämiselle ja vaalilupauksille – väestöennuste kasvattaa arviota kestävyysvajeen koosta

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tuoreen väestöennusteen maalaamaan tulevaisuudenkuvaan ei pidä tyytyä.

Orpon mukaan Suomessa pitää tehdä lapsi- ja perheystävällistä politiikkaa, jotta nuoret voivat toteuttaa lapsihaaveitaan. Perheiden palveluita pitää parantaa ja esimerkiksi uudistaa varhaiskasvatusta.

– Tärkeä on perhevapaauudistus, jossa aidosti olisi joustoja lapsiperheiden elämään ja tuotaisiin tasa-arvoa isän ja äidin välille, Orpo sanoo.

Tuore väestöennuste tuo harmaita pilviä julkisen talouden näkymiin.

Orpon mukaan ennuste tulee kasvattamaan arviota kestävyysvajeen koosta. Joidenkin ekonomistiarvioiden mukaan kyse voi olla jopa miljardiluokkaa olevasta vaikutuksesta, mutta Orpo ei lähde ennakoimaan vaikutuksen suuruutta.

Kestävyysvajetta pyritään kuromaan umpeen, jotta tulot ja menot olisivat tasapainossa pitkällä aikavälillä.

Orpon mielestä jokaisen pitäisi nyt viimeistään käsittää, ettei julkisessa taloudessa ole pelivaraa.

– Nyt ei ole aika julkisen menojen lisäämiselle ja vaalilupauksille, Orpo sanoo.

Arvio kestävyysvajeesta on pienentynyt tällä vaalikaudella, mutta hitaasti.

Urakkaa on paljon tuleville vuosille.

– On niin väärin, että annetaan kuvaa siitä, että jo ensi keväänä voisi jakaa jotain rahaa jossain. Ei sellaista tilannetta ole. Jos pidämme huolta meidän työllisyydestä, niin silloin on jotain liikkumavaraa, Orpo sanoo.

Seuraavalla vaalikaudella Orpon mukaan keskeistä onkin työllisyyden parantaminen edelleen. Hänen mukaansa on kaksi vaihtoehtoa: korkeampi työllisyys tai matalampi elintaso.

– Minä en ainakaan suostu siihen matalampaan elintasoon, Orpo sanoo.

Perhepolitiikan ja työllisyyden lisäksi Orpo nostaa väestöennusteeseen liittyen esille työperäisen maahanmuuton.

– Se ei ratkaise tätä kysymystä, mutta osittain se on ratkaisu. Nyt 40 prosenttia yrityksistä viestii, että heillä on pulaa osaavasta työvoimasta. Meidän pitäisi olla maa, johon osaajat haluavat tulla ja voivat tulla tekemään töitä, Orpo sanoo.

Syyskuussa valtiovarainministeriö arvioi, että kestävyysvaje on reilut kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Euroissa tämä tarkoitti valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan noin 7,5 miljardin euron kestävyysvajetta.

Spolanderin mukaan väestöennusteen vaikutus on kaksipuolinen. Kun lapsia syntyy vähemmän, muun muassa koulutusmenot jäävät 2020-luvulla aiemmin arvioitua pienemmiksi.

Toisaalta pienempien ikäluokkien siirtyessä aikanaan työelämään työikäinen väestö jää 2030-luvulta alkaen ennustetta pienemmäksi, mikä heikentää julkista taloutta.

– Kun nämä lasketaan yhteen, niin väestöennusteen vaikutus tulee olemaan kestävyysvajetta kasvattava, Spolander sanoo.

Valtiovarainministeriö julkistaa seuraavan arvion kestävyysvajeesta poikkeuksellisesti jo joulukuussa.

Tämä johtuu valmistautumisesta seuraavaan vaalikauteen. Helmikuussa valtiovarainministeriön on määrä julkistaa virkamiesnäkemyksensä julkisen talouden lähtökohdista ensi vaalikaudelle.

Edellisten eduskuntavaalien alla valtiovarainministeriön virkamiesten karu arvio julkisen talouden näkymistä herätti säpäkkää julkista keskustelua.