Petteri Orpo käyttäisi EU:n yhteisiä varoja Ukrainan aseistamiseen – "Olisi vahva viesti Putinille"
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä EU:n yhteisiä varoja tulisi käyttää Ukrainan aseistamiseen, jos niitä johonkin aiotaan käyttää.
Orpo sanoo STT:n puheenjohtajahaastattelussa, että EU-maiden tulisi yhdessä sitoutua Ukrainan aseistamiseen sen sijaan, että maat tekevät tukipaketteja pelkästään yksin.
– Se olisi vahva viesti (Venäjän presidentille) Vladimir Putinille siitä, että Eurooppa seisoo Ukrainan takana. Lisäksi se olisi viesti eurooppalaiselle aseteollisuudelle siitä, että EU käyttäisi Ukrainan aseistamiseen suuren määrän varoja.
Kaikilla mailla alkavat Orpon mukaan myös jossain vaiheessa loppua asevarastot.
Voisiko Ukrainaa aseistaa EU:n yhteisellä velkarahalla?
– Tässäkin katsoisin ensisijaisesti olemassa olevien varojen suuntaan ja miettisin, miten se niillä rahoitetaan. Kun Ukrainaa autetaan pysäyttämään Venäjä, parannetaan sitä kautta myös talouden näkymiä.
Seuraavassa vaiheessa autettaisiin Ukrainaa jälleenrakentamisessa. Tämä olisi Orpon mielestä positiivinen ongelma.
– Se voisi tuoda parhaimmillaan jopa suuren talouskasvun buumin Eurooppaan.
Muutoin Orpo tyrmää kaavailut minkäänlaisesta EU:n uudesta yhteisvelasta. Hän painottaa, että hallituksen pitää tehdä selväksi EU-pöydissä Suomen kielteinen kanta jo nyt ”asemiinmenovaiheessa”. Seuraavalle hallitukselle se on hänen mukaansa liian myöhäistä varsinkin, kun hallituksen muodostamisessa voi kestää pitkään.
Yksi kevään EU-keskusteluista koskee sitä, miten Yhdysvaltojen jättimäiseen vihreään elvytyspakettiin pitäisi vastata. Sen on pelätty vievän investointeja Euroopasta.
Orpo ei hyväksy myöskään EU:n valtiontukisäännösten löysentämistä.
– Se on pienelle maalle vahingollista, koska emme pysty samanlaisiin valtiontukiin kuin Saksa tai Ranska.
Orpo uskoo, että uusiutuva energia ja siihen liittyvät ratkaisut voivat olla Suomen talouskasvun tuleva moottori.
Kokoomuksen päämääränä on tehdä Suomesta puhtaan, edullisen ja varman energian suurvalta. Orpon mukaan maailmalla kilpaillaan yhä enemmän puhtaasta energiasta, ja Suomella on siinä selkeä kilpailuetu.
– Keski-Euroopalla ei ole energiaa eikä tilaa. Meillä on molempia.
Suomessa riittää tuulivoimaa ja vastaisuudessa myös enemmän ydinvoimaa, kun ydinenergialakia päivitetään ottamaan pienydinvoimalatkin huomioon.
Kokoomus on myös sitoutunut antamaan kaikille turvallisuusehdot täyttäville ydinvoimahankkeille myönteisen periaatepäätöksen.
– Siitä hallitukselle pitää antaa kiitosta, että Loviisan ydinvoimalan jatkoluvat etenevät.
Orpo arvioi, että runsas tuulivoima, aurinkoenergia ja ydinvoima yhdistettynä teknologiaosaamiseen voivat houkutella Suomeen energiaintensiivistä prosessi- ja tuotantoteollisuutta takaisin.
Tällaisen teollisuuden lisäämisen ei hänen mukaansa tarvitse olla ristiriidassa päästötavoitteiden kanssa, vaan päinvastoin voi auttaa niihin pääsemisessä ilman, että ihmisten arkea tarvitsee vaikeuttaa.
Orpo nostaa esimerkiksi teräsyhtiö SSAB:n, joka on ilmoittanut haluavansa tuottaa hiilineutraalia terästä jo 2025-2026 mennessä.
– Pelkästään se, että yksi teräsyhtiö tekee terästä hiilineutraalisti, on miinus viisi prosenttia päästöihimme eli saman verran kuin koko yksityisautoilu.
Kokoomus on johtanut pitkään kannatuskyselyitä, mutta SDP ja perussuomalaiset hönkivät niskaan. Orpo ei luonnollisesti tässä vaiheessa vastaa kysymykseen, kumpi olisi mieluisampi hallituskumppani.
Yhteisiä tavoitteita on, mutta demareiden veronkorotuksilla ja velkapolitiikalla hyvinvointiyhteiskunta hänen mukaansa rapautuu.
Perussuomalaiset taas on Orpon mukaan sitä mieltä, että mieluummin pienempää hyvinvointia kuin ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen. Se on Orpon mielestä mahdotonta.
– Siinä jäävät vanhukset hoitamatta ja moni investointi tekemättä, jos yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa.
Hän painottaa kokoomuksen haluavan, että jokainen Suomessa asuva työikäinen ja työkykyinen ihminen on töissä.
– Tämä koskee suomalaisia ja maahanmuuttajia. Tarvitsemme niin tohtorikoulutettuja ihmisiä kuin hoitajia, hitsaajia ja joukkoliikenteen kuljettajia.
Siinä jäävät vanhukset hoitamatta ja moni investointi tekemättä, jos yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa.
Petteri Orpo
Työperäisen maahanmuuton pitäisi kokoomuksen mielestä olla yksissä käsissä, mikä tarkoittaa kokoomuksen tavoitteeksi poikkeuksellisesti uuden viraston perustamista.
– Itseänikin hymyilytti, kun näin tämän vaaliohjelmassa, mutta järjestelmä on liian hajallaan nykyisin, Orpo hymähtää.
Lisäksi kokoomus muun muassa poistaisi saatavuusharkinnan, yksinkertaistaisi työlupakäytäntöjä ja myöntäisi pysyvän oleskeluluvan suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneelle ulkomaalaiselle opiskelijalle.
Kokoomuksen tavoitteena on monen muun puolueen lailla, että vuoteen 2030 mennessä puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Aloituspaikat puolue osoittaisi sinne, missä osaajista on suurin pula.
Orpo myöntää, että tavoite on kova. Hän kertoo keskustelleensa asiasta Unifin eli Suomen yliopistojen rehtorineuvoston kanssa.
– Siihen voidaan heidän mukaansa päästä, mutta se vaatii todella määrätietoisia toimia. Olemme tavoitteeseen sitoutuneet, sillä se on välttämätöntä. Muuten ei pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.
Kokoomuksen kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa on Suomen velkaantumisen taittaminen ja talouskasvun saaminen kestävälle uralle.
– On mahdotonta ajatella seuraavaksi hallitukseksi sellaista, joka ei ryhtyisi heti toimiin velkaantumisen taittamiseksi.
Kokoomus sopeuttaisi taloutta ennen muuta menoja karsimalla. Puolue on kertonut muun muassa tehostavansa sosiaali- ja terveyspalveluja miljardin euron edestä esimerkiksi ostopalveluita lisäämällä, leikkaavansa asumistukea ja jarruttavansa indeksejä lukuun ottamatta puolustusmenoja, koulutusta ja eläkkeitä.
Indeksisidonnaisia menoja ovat myös muun muassa sosiaaliturvaetuudet, kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus ja Ylen rahoitus.
Jostakin on Orpon mukaan leikattava. Hän kuitenkin kiistää vasemmistopuolueiden kritiikin, jonka mukaan kokoomus ottaisi vain köyhiltä.
– Se ei pidä paikkaansa.
Toisaalta kokoomus muun muassa palauttaisi hallituksen poistamat yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset. Puolue näkee, että se on yksi keskeinen keino nopeuttaa sosiaali- ja terveyspalveluissa hoitoonpääsyä ja jonojen purkua.
– Me tarvitsemme yksityisen sektorin palvelut fiksulla tavalla mukaan palvelutuotantoon. Niin, että palvelut ovat myös keski- ja pienituloisen ihmisen saatavilla, kun ne nyt ovat vain hyvätuloisten tai varakkaiden.
Työterveyshuollon Orpo katsoo olevan toimiva osa järjestelmää.
– Meillä on ihan riittävästi haasteita sotessa muutenkin, ja sellaiseen, mikä toimii, ei siksi kannata koskea.
Hoitajapulaa kokoomus ratkoisi panostamalla kansainvälisiin rekrytointeihin, koulutukseen, parempaan johtamiseen ja työhyvinvointiin.
– Toivottavasti hoitajien palkankorotukset auttavat veto- ja pitovoimassa alalla, mutta palkka ei ratkaise kaikkea.
Vapaa-aikanaan Orpo suuntaa tunnetusti mielellään lenkille luontoon koiriensa Taavin ja Pessin kanssa kotimaisemissaan Turussa. Kuvaan hän otti mukaansa Taavin, sillä Pessi on jo edustanut useissa vaalijutuissa.
– Useimmiten minusta näkyy poliitikkopuoleni tumma puku päällä ja otsa kurtussa. Tämä on se toinen, tavallista elämää viettävä puoli minusta. Perhe, luonto ja koirat ovat minulle tosi tärkeitä.
STT pyysi puoluejohtajilta puheenjohtajahaastatteluihin valokuvausta vapaa-ajan parissa.
Suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on Orpon mielestä myös poliittisesti tärkeimpiä tehtäviä tällä hetkellä.
Hän sanoo olleensa niin pitkään politiikassa, että on oppinut arvostamaan omaa aikaa. Vaikka työ on erityisen kiireistä vaalitiimellyksessä, hänen pitää saada nukuttua kohtuulliset yöunet ja kuntoiltua edes vähän.
Sillä tavalla hän latautuu vaalitentteihinkin, joissa välillä näyttää hiukan kärsivältä.
– Se kuuluu tähän lajiin. Olen hyvin asiakeskeinen poliitikko. Haluan ratkoa asioita ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. Toki ymmärrän, että tähän kuuluu vaalitaistelu. Olen siihenkin erittäin valmis, jotta pääsen tekemään sitä, mistä oikeasti tykkään.