Orpo kauhisteli kasvavia sote-kuluja – Essayah: miljardilasku on ollut ennakoitavissa

Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) varoitteli Säätytalolla sote-järjestelmän kasvavista kuluista. Orpo sanoi uhkana olevan, että sosiaali- ja terveydenhuollon vaatimat menot kasvavat kuudella miljardilla seuraavan neljän vuoden aikana.

– Sitä ei pysty selittämään sillä, että väestö vanhenee ja hoidontarve kasvaa, vaan tämä malli on yksinkertaisesti keskeneräinen, Orpo sanoi.

Orpon mukaan sote-järjestelmän tilanne on selvinnyt vasta Säätytalolla. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kiisti näkemyksen. Hän huomautti, että asiasta on keskusteltu niin julkisuudessa kuin hyvinvointialueilla.

– Hyvinvointialueiden johtajat ovat kertoneet koko ajan, että näissä laskelmissa on niin sanotusti klappia. Koko rahoitusmalli on lähtenyt kiikkulautamallista, jossa kunnat ovat rankasti tehneet alibudjetointia, jotta pystyvät varmistamaan sen, että soten mukana ei siirry liikaa tulevien valtionosuuksien pohjaa, Essayah sanoi.

Valtiovarainministeriö tiedotti keskiviikkona, että kuntien tilinpäätöstiedoissa on tullut esiin tilanteita, jotka mahdollisesti vääristävät merkittävästi sote-uudistuksen rahoituksen siirtoon liittyviä laskelmia.

Ministeriö kertoi tarpeesta tarkentaa rahoituksen siirrossa huomioitavia kustannuksia. Se aikoo kuulla kuntia ja hyvinvointialueita laskelmien oikaisussa kesän aikana.

Lisäksi Essayah huomautti, että sote-lakien hyväksymisen yhteydessä on nostettu esille, että uudistuksen tarvitsemiin palkkaharmonisaatioon ja tietohallintoon ei ole varattu riittävästi rahoitusta. Harmonisaatio viittaa palkkojen yhtenäistämiseen uusilla alueilla.

– Kyllä tämä on ollut ennakoitavissa, kun itsekin olen istunut hyvinvointialueella Pohjois-Savossa sekä hallituksessa että valtuustossa, niin ollut nähtävissä, että rahoitusmallissa on ongelma.

Orpo sanoi myös, että nyt pitää arvioida sitä, voidaanko hoitajamitoitusta edistää.

Joulukuusta alkaen vanhustenhoidossa vaaditaan seitsemän työntekijää kymmentä asiakasta kohden. Luku oli viime vaalikauden alussa viisi työntekijää kymmentä hoidettavaa kohden, ja suhteen nostosta portaittain säädettiin viime vaalikauden aikana.

Mitoituksen noston taustalla oli halu parantaa vanhustenhoidon tasoa, ja kaikki eduskuntapuolueet olivat lopulta nostosta yksimielisiä. Sen on kuitenkin kritisoitu johtaneen palvelupaikkojen vähenemiseen hoitajien puuttumisen vuoksi.

Edellinen hallitus myöhensi uuden tavoitteen voimaantuloa juuri hoitajapulan vuoksi.