Oppositiolla ja Ohisalolla eri peikot sisäisissä uhissa – "Selonteko on läpeensä ideologisesti värittynyt"

Eduskunta

Hallitusrintama ja oppositio puhuvat maan sisäisistä uhista melkoisesti eriävin näkökulmin ja painotuksin.

Tämä tuli selväksi, kun eduskunta pääsi käsittelemään hallituksen sisäisen turvallisuuden selontekoa, jonka valmistelusta on vastannut sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Ohisalo puhui muun muassa huono-osaisuudesta, ihmiskaupasta, paperittomista, turvallisuuden sukupuolittuneisuudesta, lähisuhdeväkivallasta, ilmastonmuutoksesta ja sosiaalisen median vihapuheesta.

Tämä ärsytti perussuomalaisia, joiden lähestymistapa aiheeseen aivan toinen.

– Jos sisäministeri tekee tällaista paperia, se ei voi näyttää siltä, että sen on sosiaaliministeri tehnyt, perussuomalaisten Sheikki Laakso kiteytti.

Ohisalon esiin nostamista ongelmista Laakso sanoi olevansa sinänsä aivan samaa mieltä, mutta katsoi niiden kuuluvan kokonaan toisen tematiikan piiriin.

Perussuomalaisten ryhmäpuhuja Mari Rantanen näki selonteon huokuvan lähinnä vihervasemmistolaista ideologiaa uuskielineen päivineen.

– Suomen turvallisuuden suurimpina uhkina pidetään muun muassa syrjäytymistä, ilmastonmuutosta, syrjintää, ihmiskauppaa ja viharikoksia. Selonteko vilisee vihervasemmistolaista termistöä paperittomista maalittamiseen, Rantanen huomautti.

Rantasen mukaan sen sijaan esimerkiksi terrorismi, katujengit, huumausainerikollisuus, seksuaalirikokset, järjestäytynyt rikollisuus ja maahanmuutto ovat jääneet selonteossa varsin vähälle huomiolle.

Myös kristillisdemokraattien ryhmäpuhuja Päivi Räsänen huomautti, että selonteon pitäisi luoda puitteet turvallisuusviranomaisten toimintakyvylle ja fokuksen pysyä sisäisen turvallisuuden keinoissa.

– Ministeri Ohisalon selonteko on läpeensä ideologisesti värittynyt. Huomio hajaantuu politiikan eri sektoreille. Nuorisorikollisuuden, kouluväkivallan, järjestäytyneen rikollisuuden, kuten kovan luokan huumerikollisuuden, tai terrorismin torjunnan keinoiksi eivät riitä maalailut ilmastopolitiikasta, tasa-arvopolitiikasta tai sananvapauden rajoituksista, Räsänen näki.

Räsäsen mukaan syrjäytyminen ja köyhyys ovat merkittäviä turvallisuusuhkia, mutta niiden torjuntaan tarvitaan ensisijaisesti sosiaalipolitiikan keinoja.

Räsänen sanoi eduskuntaryhmänsä olevan huolissaan ylätasolla kulkevien maalailuiden ja toisaalta turvallisuustekojen välisestä ristiriidasta.

– Jätimme parlamentaarisessa seurantaryhmässä yhteisen varauman muun opposition kanssa, kun esityksiämme ei huomioitu, Räsänen totesi.

Kokoomuksen ”persuuntumisesta” tyylinäytteen antoi puolueen tuore pirkanmaalainen poliisikansanedustaja Jari Kinnunen, joka näki hallituksen puuttuneen poliisin operatiiviseen toimintaan ennennäkemättömällä ja ‑kuulumattomalla tavalla.

– Näin toimien te olette aiheuttaneet hämmennystä ja kansalaisten luottamuksen horjumista poliisia kohtaan. Te olette antaneet siunauksenne suorastaan lainvastaiseen toimintaan, ja se on edelleen ollut omiaan aiheuttamaan epävarmuutta kansalaisten keskuudessa, Kinnunen syytti.

Kinnusen puheisiin puuttui muun muassa vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Jussi Saramo.

– Täytyy sanoa uskottavuudesta, kun tässä on pidetty paljon uskottavuuspuheenvuoroja, että harva asia on syönyt minusta yhtä paljon poliisin uskottavuutta kuin kokoomuksen edustaja Kinnusen puheenvuoro tässä tänään.

Keskustan Esko Kiviranta katsoi puolestaan aiheelliseksi tehdä kokoomukselle katsauksen poliisirahoituksen viimeiseen kymmeneen vuoteen.

– Pääministeri Kataisen hallituksen aikana poliisien lukumäärä väheni useilla sadoilla. Vuodesta 2017 lähtien se on sen sijaan kasvanut, ja nykyinen hallitus on nostanut poliisin määrärahoja.

Ohisalo vastasi arvosteluun viittamalla lähtökohtiin, joista selontekoa lähdettiin valmistelemaan.

– Eli edellisen selonteon prosessin pohjalta käytiin laaja keskustelu, mitä sieltä puuttui, ja silloin huomattiin nimenomaan tässä talossa, että se keskittyi vain sisäministeriön hallinnonalalle. Eli sieltä puuttui ikään kuin kaikki linkit niihin muihin turvallisuuden tekijöihin, ja sen takia tässä selonteossa on nimenomaan haluttu vastata tähän eduskunnan esittämään huoleen, sisäministeri muistutti.