Lukijalta: Lapista Lissaboniin Tallinnan-tunnelin kautta

Olen jo monta vuotta sitten ajatellut, että rautatieyhteys Petsamon Liinahamarista Portugalin Lissaboniin palvelisi ”Idän pikajunan” tavoin tulevaisuuden matkailijoita Jäämeren rannalta Atlantin rannalle, Lapin tunturimaisemista Pyreneiden vuoriston läpi Välimeren maisemiin Portugaliin ja päinvastoin Atlantin rannalta Jäämeren rantaan.

Rata rakentuisi Suomen alueella Helsingistä Lahteen, siitä Jämsän ja Jyväskylän kautta Suolahti–Sapra–Haapajärvi-radalle ja siitä mahdollisimman suoraan Soklin kaivosalueen kautta Lappiin ja Jäämeren rannalle.

Lapissa tietenkin vastustettaisiin porotalouden häiriintymisen vuoksi. Mutta aivan turhaan. Rautateitähän on maailman sivu rakennettu vuorten uumeniin ja yhtä lailla pitkiäkin ratoja vesistöjen ja kanjonien ylityksinä.

Lapissa tämä tietäisi sitä, että kun vastassa on tunturi, niin siitä läpi tunnelina. Kun tullaan tunnelista ja vastassa on laakso, se ylitetään siltaratkaisulla. Ei yhtään kalliimpi kuin penger.

Ja mikä matkailullinen merkitys: juna, joka kulkee laakson yläpuolella sitä ympäröivässä tunturimaisemassa. Ja yöjunissa lasikatot revontulien näkemistä varten. Arvatkaa, mitkä mahdollisuudet pelkälle turismille Lappiin. Ja tietenkin asemien nimet saameksi.

Ja kun tulevat puheeksi Lapin mahdollisuudet, niin lisätäänpä tähän talviurheilu. Jo nyt on hiihtokeskuksia Oloksella ja vähän muuallakin, mutta kun ilmastonmuutos joka tapauksessa tulee oikuillaan vähentämään etelän mahdollisuuksia jokatalvisiin kilpailuihin, niin yksinkertaisin ratkaisu olisi talviurheilun monitoimikeskus Kilpisjärven maisemiin kolmen valtakunnan alueelle.

Suomeen maastohiihtopaikat, Ruotsin puolelle hallit ja Norjan puolelle alppilajien suorituspaikat. Näin Pohjoismaiset olympialaiset olisi mahdollista järjestää vaikkapa toukokuun viimeisillä viikoilla, jolloin hiihtokilpailutkin voidaan hiihtää auringon valossa vielä iltakymmeneltä.

Ja Hammerfestin satamat olisivat täynnä risteilyaluksia. Ja kisapaikkojen näkyvä kieli saameksi. Tällä korostettaisiin tämän vähemmistökansan oikeuksia ja jatkuvuutta. Tämä, jos mikä olisi todellinen kulttuuriteko.

Lauri Jokinen
Karstula


Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/