Oletko jo pudonnut kärryiltä Fortumin palkkiokohussa? – Tästä siinä on kyse
Suomen valtion enemmistöomisteinen Fortum on ollut reilun viikon myrskyn silmässä yhtiön palkitsemispolitiikan takia. STT kokosi yhteen, mistä kohussa on kyse ja miten tilanne on päässyt syntymään.
Tuorein palkkiokohu kulminoituu siihen mitä syksyllä 2022 sovittiin, kun valtio järjesti valtion sijoitusyhtiö Solidiumin kautta siltarahoitusta pahoihin vaikeuksiin ajautuneelle Fortumille. Solidiumin kautta Fortumille myönnetty laina oli 2,35 miljardia euroa.
Julkisuuteen kiista tuli viime viikon torstaina. Fortum kertoi pörssitiedotteessa, että sen varsinainen yhtiökokous oli päättänyt hylätä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2022. Yhtiökokouksen tekemä päätös on neuvoa-antava.
Palkitsemisraporttia vastaan yhtiökokouksessa äänestivät ainakin valtion omistajaohjausta edustava neuvotteleva virkamies Jukka Ohtola sekä eläkeyhtiö Ilmarinen. STT:n tietojen mukaan vastustaneiden joukossa oli myös muita yhtiöitä.
Hallituksen tulkintaa palkkion laskemisesta ei nielty
Syksyllä 2022 hätärahoituksen yhteydessä sovittiin, että johdon palkitsemista rajoitetaan. Tuolloin sovittiin, että Fortumin johtoryhmän jäsenille ei makseta vuosina 2022 ja 2023 kertynyttä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkiota. Tämä mainitaan myös yhtiön vuoden 2022 palkitsemisraportissa.
Pitkän aikavälin ohjelmissa Fortumin johdolle maksetaan osakkeita aina kolmivuotisen ansaintajakson mukaan.
Jostain syystä palkitsemisesta päättävä Fortumin hallitus on kuitenkin tulkinnut tilannetta niin, että se on muuttanut pitkän aikavälin palkitsemisajanjaksoa siten, että se on pudottanut pois Fortumin tappiovuoden 2022 ja kuluvan vuoden 2023.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuosien 2020, 2021 ja 2022 palkitsemisajanjaksolta pudotettiin vuosi 2022 pois. Vuosien 2021, 2022 ja 2023 ajanjaksolta pudotettiin pois sekä vuosi 2022 että vuosi 2023.
Palkkioiden toteumat siis laskettiin ilman huonoa vuotta, ja tämä on johtamassa johdon runsaampiin palkkioihin. Vuoden 2022 tappiot eivät siis vaikuttaneet Fortumin hallituksen tekemän tulkinnan mukaan palkkion laskentaan.
Tällaista tulkintaa ei yhtiökokouksessa nielty.
– Tästä kysyimme yhtiökokouksessa yhtiön hallitukselta. Hallituksen puheenjohtaja vastasi siihen, mutta emme saaneet siihen sellaista vastausta, jotta olisimme pystyneet tukemaan tätä palkitsemisraporttia, Ohtola sanoo STT:lle.
Ihmetystä julkisuudessa on aiheuttanut myös se, miksi valtio reagoi asiaan vasta yhtiökokouksessa. Vielä yhtiökokouksen ennakkoäänestyksessä valtio oli äänestänyt asiassa tyhjää.
– Olimme linjanneet jo ennen yhtiökokousta ja oli käytännössä jo selvää, että tulemme tätä vastustamaan. Mutta annoimme yhtiön hallitukselle mahdollisuuden yhtiökokouksessa vastata asiaan, Ohtola sanoo.
Valtion edustaja myös Fortumin hallituksessa
Ilmarinen oli puolestaan jo ennakkoäänestyksessä äänestänyt palkitsemisraporttia vastaan. Yhtiö oli ennen ennakkoäänestystä tiedustellut Fortumilta asiasta.
– Emme ymmärtäneet logiikkaa, että pudotetaan huono vuosi pois. Tästä kerroimme eteenpäin myös omistajaohjausosastolle, että mikä meitä tässä häiritsee ja miksi äänestimme vastaan, sanoo Ilmarisen varatoimitusjohtaja Mikko Mursula STT:lle.
Hän sanoo, että palkitsemisraportti ei muutoinkaan ollut sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä.
– Kun olimme asiaa analysoineet ja saaneet yhtiöltä vastaukset kysymyksiin, ilmoitimme yhtiölle etukäteen, että tulemme äänestämään palkitsemisraporttia vastaan.
Valtion osalta tilanne näyttää erikoiselta myös siksi, että yhtiökokouksessa valtiota edustava Ohtola halusi hylätä palkitsemisraportin, vaikka omistajaohjausosaston osastopäällikkö Kimmo Viertola oli Fortumin hallituksessa, jossa palkitsemisesta päätettiin. Viertola on Ohtolan esimies.
Viertola sanoo, että omistajaohjauksessa hallituksen jäsenen rooli ja omistajaohjauksesta vastaavien henkilöiden rooli on eriytetty.
– Minä en ohjaa Ohtolaa enkä muitakaan Fortumin asioissa, eivätkä he raportoi minulle Fortumin asioista. Tältä osin kun olen Fortumin hallituksessa, en keskustele yhtiön asioista omistajaohjauksen kanssa. Tämä perustuu hyvään hallintotapaan ja myös virkamieskäytäntöön. Tässä on selkeä Kiinan muuri, joka on vakiintunut toimintatapa omistajaohjauksessa, Viertola sanoo.
Viertola ei kommentoi, mitä ajatteli palkitsemisesta
Viertola ei kommentoi STT:lle sitä, kiinnittikö hän jotain huomiota Fortumin palkitsemistapaan hallituksen jäsenenä.
– Hyvää hallintotapaa noudattaen yksittäiset hallituksen jäsenet eivät kommentoi yhtiön hallituksen luottamuksellisia asioita, Viertola sanoo.
Yhtiön hallitus edustaa kaikkia osakkeenomistajia.
Nyt näin jälkikäteen kun tilannetta katsot, onko Fortumin hallituksen päätös ollut yhtiön osakkeenomistajien edun mukainen?
– Mielestäni yhtiökokous on antanut selkeästi äänensä neuvoa-antavassa äänestyksessä ja hallituksen nykyinen puheenjohtaja tulevista toimista. Siinä mielessä omistajien ääni on selkeästi tullut näkyviin, Viertola sanoo väistäen kysymyksen.
Fortumin uusi hallituksen puheenjohtaja Mikael Silvennoinen on todennut, että osakkeenomistajien vastustus yhtiökokouksessa ja muu saatu palaute osoittavat, ettei edellisen hallituksen tulkintaa palkitsemisen toteuttamisesta johtoryhmän osalta ole koettu riittävästi yhtiön kokonaistilannetta vuonna 2022 huomioivaksi.
– Fortumin johdon palkitsemisen toteuttamista on siltarahoituksen ehtojen tarkoituksen valossa syytä tarkastella huolellisesti uudestaan, ja otan asian hallituksen työlistalle nopealla aikataululla, Silvennoinen on kertonut.
Aiemmin yhtiön hallitusta johti Veli-Matti Reinikkala. Hän ei ole kommentoinut palkkiosotkua medioille, eikä STT ole saanut häneen yhteyttä.
Viertola ei ole enää Fortumin hallituksessa, vaan hänen tilallaan valtiota edustaa omistajaohjausosaston finanssineuvos Maija Strandberg.
Muiden palkkioita oltiin leikkaamassa
Fortumin toiminta on saanut osakseen entistä enemmän kritiikkiä, sillä samaan aikaan yhtiö on leikannut muiden kuin ylimmän johdon palkkioita. Asiasta uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Valtion omistajaohjausta edustava neuvotteleva virkamies Jukka Ohtola kertoo ottaneensa asian esille yhtiökokouksessa.
– Kysymyksessäni (hallitukselle) totesin, että tämä johtaa tilanteeseen, jossa johtoa palkittaisiin runsaammin kuin muita LTI-ohjelman osanottajia eli noin sataa henkilöä, Ohtola sanoo.
LTI-ohjelmalla tarkoitetaan pitkän aikavälin kannustimia.
Fortumilla takanaan katastrofivuosi
Fortumin viime vuosi oli jopa katastrofaalinen, ja yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo laski viime vuoden aikana noin viisi miljardia euroa. Fortumin vaikeuksia selittää ennen kaikkea sen saksalainen entinen tytäryhtiö Uniper, jonka Fortum viime vuonna myi.
Saksalaisyhtiöstä irtautuminen tuli maksamaan Fortumille hieman alle kuusi miljardia euroa ennen veroja.
Uniper ajautui viime vuonna vaikeuksiin, kun Venäjä rajoitti kaasutoimituksia Eurooppaan, mikä sai kaasun kallistumaan. Uniper joutui kuitenkin toimittamaan monille asiakkailleen kaasua vanhojen halpojen sopimusten mukaisesti, kun se itse maksoi kaasusta markkinoilla huomattavasti korkeamman hinnan.
Fortum pääsi eroon syviin vaikeuksiin ajautuneesta saksalaisyhtiöstä, kun Saksan valtio osti kaikki Fortumin omistuksessa olleet Uniperin osakkeet 0,5 miljardilla eurolla ja käytännössä kansallisti yhtiön, jota pidettiin maan energiamarkkinoille liian tärkeäksi kaatumaan. Fortum ja Saksan valtio sopivat kaupasta syyskuussa.
Uniper-omistuksesta jäi Fortumille käteen miljardien tappiot, sillä se sijoitti saksalaisyhtiöön vuosien aikana noin seitsemän miljardia euroa omaa pääomaa.
Omistajaohjausministerinä toiminut Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi viime vuonna, että Fortumin hallitukseen tulee myös omistajaohjausosaston edustaja. Fortum oli tätä ennen myöntänyt miljardiluokan lisärahoituksen Uniperille. Ennen viime vuotta valtion edustajaa ei Fortumin hallituksessa ollut vuosikausiin.