Oikeudenkäyntikulttuuri muuttuu arkisemmaksi
Oikeudenkäynnissä todistaminen voi aiheuttaa varsinkin ensikertalaiselle unettomia öitä jännityksen takia. Se on usein turhaa, sillä istunnot ovat muuttuneet arkisempaan ja keskustelevampaan suuntaan.
Tuomarin ja tutkijan mukaan on myös koko oikeusjärjestelmän etu, että todistajia kohdellaan hyvin.
Tv-sarjoissa ja Hollywood-filmeissä oikeudenkäynti on kaikille osapuolille piinapenkki, jossa syytökset sinkoilevat puolin ja toisin. Todellisuus näyttää toiselta.
– Täällä käsitellään yleensä tavallisten ihmisten tavallisia asioita. Juttuja ratkaistaan normaalissa vuorovaikutuksessa keskustelemalla. Siinä ei ole mitään mystistä, kuvailee Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomari Kimmo Valkiala.
Todistajan niskoille tuomari ei halua sälyttää vaatimuksia ja odotuksia. Jo se on hienoa, että todistaja tulee paikalle.
– Kuulemisessa on toki toivottavaa, että todistaja vastaa siihen mitä kysytään. Joskus todistaja kokee velvollisuudekseen jutun ratkaisemisen ja alkaa selittää sellaisiakin asioita, joita ei ole kysytty. On kuitenkin kysyjän velvollisuus tietää, mitä ottaa puheeksi.
Jutun ratkaisemisen kannalta on etu, jos todistaja ei jännitä liikaa vaan pystyy kertomaan tapahtumista avoimesti.
– Itse pyrin saamaan todistajan rennoksi, Valkiala huomauttaa.
Tosin joskus tarvitaan tenttaamista, jos todistajan kertomus vaikuttaa epäluotettavalta.
Oikeudenkäynnit muuttuivat EU:hun liittymisen jälkeen, kun lähes yhdessä yössä siirryttiin suulliseen käsittelyyn. Samalla rikosjutut muuttuivat syyttäjävetoisiksi.
Puheviestinnän professori Tuula-Riitta Välikoski Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksiköstä on perehdyttänyt oikeussaliviestintään lähes 230 syyttäjää Valtakunnansyyttäjänviraston koulutuksessa.
Välikoski kertoo, että viime vuosina oikeudenkäyntien saama mediahuomio on lisääntynyt. Esillä on ollut isoja juttuja, viimeksi Auerin ja Aarnion tapaukset.
– Aiemmin oikeussaleissa saatiin istua enemmän omassa rauhassa. Kulttuuri on muuttunut avoimemmaksi, ja oikeuslaitoksen on sopeuduttava siihen.
Pirkanmaan käräjäoikeus ei Valkialan mukaan ole aktiivisesti lisännyt tiedottamista. Tiedusteluihin kuitenkin aina vastataan, oli kysyjänä media tai yksityinen henkilö, joka kyselee omista asioistaan.
Naapurin asioista kyselee aika harva. Käräjätalolla nähdään myös koululuokkia seuraamassa juttuja.
Kulttuuri on muuttunut avoimemmaksi, ja oikeuslaitoksen on sopeuduttava siihen.
Puheviestinnän professori Tuula-Riitta Välikoski
Pirkanmaan käräjäoikeudelle olisi voinut sopia jopa istuntojen televisiointi, jota eräs yhtiö harkitsi.
Valkiala kuitenkin ennusti, että istunnot ovat usein sen verran tylsänpuoleisia, että niistä ei tulisi varsinaista kassamagneettia. Suunnitelmasta luovuttiinkin.
– Itse toivoisin, että yleisö seuraisi enemmänkin oikeudenkäyntejä. Se lisäisi yleistä tietämystä oikeudenkäytöstä.
Muutos oikeudenkäynneissä näkyy muun ohella selväkielisyyden lisääntymisenä. Jos ulkopuolinen menee nyt kuuntelemaan oikeudenkäyntiä, hän saa Välikosken mukaan kiinni siitä, mistä on kyse.
Aiemmin oikeuskäsittelyt olivat monimutkaisempia myös siksi, että ne saatettiin keskeyttää ja jatkaa myöhemmin useita kertoja.
– Nyt ajatuksena on, että juttu käsitellään yhdellä kertaa. Perusjutuissa pyritään myös antamaan ratkaisu saman tien, Valkiala huomauttaa.