Keskustanuoret: Nuorten suojeleminen alkaa algoritmien suitsimisesta – vastuu kuuluu somejäteille
Keskustanuorten mielestä sosiaalisen median käytöstä keskusteltaessa ei huomata oleellisimpia seikkoja.
Haaste ei ole ensisijaisesti nuorten läsnäolo verkossa, vaan se, että monet verkkoympäristöt on rakennettu maksimoimaan käyttäjien huomio, sitoutuminen ja ruutuaika, nuorisojärjestö huomauttaa kannanotossaan.
– Nykyisenkaltaiset, valtioiden asettamat yksittäiset rajat päästävät teknologiayritykset täysin pälkähästä, eivätkä tarjoa lapsille verkkoturvallisuutta saati hyvinvointia. Alustojen ohjailevat ja koukuttavat algoritmit eivät ole haitallisia vain lapsille, vaan vaikuttavat myös aikuisiin.
Poliittisessa keskustelussa on painotettu nuorten sulkemista ulos sosiaalisesta mediasta. Australia on asettanut useimmille palveluille 16 vuoden ikärajan, ja myös Britannia on kertonut kieltävänsä somen käytön alle 16-vuotiailta ja valmistelevan asiaa koskevan lainsäädännön vuoden loppuun mennessä.
Suomessa pääministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoitti tammikuussa, että myös Suomi tavoittelee sosiaalisen median kieltoa alle 15-vuotiaille.
Keskustanuoret muistuttaa, että Australiasta saatujen tutkimusten mukaan lapsia turvaamaan luotu laki vuotaa pahasti, sillä maassa yli 60 prosenttia alaikäisistä australialaisista käyttää edelleen sosiaalista mediaa.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin suojeleminen digitaalisessa ympäristössä on tärkeä tavoite, keskustanuoret toteaa. Samalla ongelman todellinen ydin jää kuitenkin tunnistamatta.
– Somejättien addiktoivat ja ohjailevat toimintamallit edellyttävät EU-tasoista sääntelyä. Yhtenä ensimmäisistä askeleista tulisi olla verotusmalli, joka velvoittaa somejätit kantamaan suuremman vastuun toimintansa vaikutuksista, keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen alleviivaa kannanotossa.
– Verotuksen tulee perustua siihen, kuinka paljon alusta kerää ja hyödyntää yksilöstä kerättyä personoitavaa dataa. Tuotot tulee kohdentaa niin mielenterveystyöhön kuin mediakasvatukseen ja tutkimukseenkin. Kaikkien toimien on tapahduttava niin, että yksilön tietoturva ei vaarannu sekä yksilönvapaus säilyy laajalti.
Sosiaalisen median sääntelyssä huomio tulee kohdistaa ennen kaikkea teknologiayhtiöiden vastuuseen.
– Algoritmien toimintaperiaatteet on tuotava viranomaisten arvioitaviksi ja tarvittaessa myös julkiseen tarkasteluun. Vain avoimuuden kautta voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia alustoilla on lasten kehitykseen, mielenterveyteen, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja luottamukseen. Lasten ja nuorten suojeleminen ei onnistu rakentamalla korkeampia muureja käyttäjien ympärille, vaan tekemällä verkkoympäristöistä aidosti turvallisempia kaikille, kannanotossa todetaan.
Samalla on huolehdittava siitä, että sosiaalinen media säilyy myös myönteisenä yhteisöllisyyden välineenä, Veteläinen sanoo.
– Kielteisten asioiden painottamisen sijaan tulisi myös nähdä sosiaalisen median arvo siinä, kuinka se voi parhaimmillaan tarjota yhä useammalle nuorelle vertaistukea, ystävyyssuhteita ja yhteisöjä, joita ei välttämättä löydy omasta arkiympäristöstä. Tavoitteena ei voi olla nuorten eristäminen digitaalisista yhteisöistä, vaan inhimillisemmän toimintaympäristön rakentaminen.