"Nyt laitetaan tuulemaan" – Helsingin Keskusta haluaa kansanedustajan historiallisella vaaliliitolla
Keskustalla ei ole Helsingissä hävittävää. Viime eduskuntavaaleissa kannatusta tuli 2,9 prosenttia eikä sillä irronnut yhtään kansanedustajaa.
Viime syksynä Helsingin Keskusta kertoi poikkeuksellisesta päätöksestä, joka oli muhinut piirissä jo jonkin aikaa. Keskusta solmi teknisen vaaliliiton kristillisdemokraattien ja korjausliikkeen kanssa.
Ratkaisu oli puhdasta matematiikkaa. Piirissä pelataan upporikasta tai rutiköyhää, sillä vaaliliiton lasketaan olevan paras mahdollisuus saada eduskuntaan helsinkiläinen keskustan kansanedustaja. Mahdollisuudet ovat ainakin paremmat kuin silloin, jos vaalit tehtäisiin perinteiseen tapaan ja piiri pyrkisi asettamaan täyden 23 ehdokkaan listan.
keskustan ehdokkaita on 11. Kristillisdemokraatit asetti kahdeksan ja korjausliike neljä ehdokasta. Jokaisella puolueella on kuitenkin oma vaaliohjelmansa ja ne vastaavat itse ehdokasasettelustaan. Liitto on siis puhtaasti tekninen, ei ideologinen.
– Meillä ei ole liian vähän, mutta ei myöskään liikaa ehdokkaita. Sekin on oleellista, jotta äänet eivät jakaudu liian monelle, sanoo Helsingin Keskustan toiminnanjohtaja Noora Juvonen.
Vaaliliiton solmineet kolme puoluetta laski, että viime eduskuntavaaleissa niiden yhteenlaskettu kannatus olisi tuonut kirkkaasti yhden kansanedustajapaikan. Helsingin vaalipiiri saa tulevissa vaaleissa yhden lisäpaikan, ja tämän vuoksi vaaliliitto tavoittelee jopa kahta kansanedustajaa.
Vaaliliitto on siitä yksinkertainen, että sen saamat äänet lasketaan yhteen ja saadusta luvusta lasketaan ehdokkaille vertausluvut. Tämä auttaa pieniä puolueita korkean äänikynnyksen ylittämisessä. Eniten ääniä saanut ehdokas (tai jos ääniä tulee paljon, voidaan puhua monikossa ehdokkaista) pääsee läpi.
Vaaliliitoista on parhaimmillaan suuresti hyötyä, mutta äänestäjälle ne voivat tarkoittaa myös heikompaa kuluttajansuojaa. Oma ääni saattaa lopulta siivittää toisen puolueen ehdokkaan eduskuntaan.
Kristillisdemokraattien Helsingin piiri on nimennyt kärkiehdokkaakseen kaupunginvaltuutettuna toimivan pastorin Mika Ebelingin.
KD-lehdessä Ebeling kehuu puolueensa kykyä keskittää äänet kärkiehdokkaalle vaaliliittotilanteessa.
– Tämä keskittäminen on tuonut meille monta kansanedustajanpaikkaa, joita ilman sitä emme olisi saaneet, hän sanoo.
Keskustan kovin vastus on tässä vaaliliitossa juuri Ebeling. Helsinkiläistä kansanedustajaa kristillisdemokraateilla ei ole tosin ollut 2000-luvulla. Puolue sai viime eduskuntavaaleissa 1,9 prosentin kannatuksen Helsingissä.
Korjausliike eli entinen siniset rekisteröitiin vasta vuonna 2017. Kansanedustajia sillä ei ole, kannatusta tuli pääkaupungissa viime vaaleissa 0,5 prosenttia.
Kannattaa rohkeasti kokeilla jotain uutta.
Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen
Keskustan ehdokasjoukossa on istuva kansanedustaja Mikko Kärnä, joka jättää näissä vaaleissa Lapin vaalipiirin ja tekee täysillä kampanjaa pääkaupungissa.
– Mikko Kärnä on erinomainen helsinkiläinen kansanedustajaehdokas, joka herättää tunteita. Hän on äärimmäisen taitava poliitikko ja haluaa herätellä Helsinkiä siihen, että asioita pitää hoitaa paremmin, Juvonen sanoo.
Helsingin Keskustan ulostulo on kuitenkin toisenlainen. Kärkiehdokasta ei ole nimetty, vaikka logiikka pysyy väistämättä samana. Yhden ehdokkaan pitäisi saada paljon ääniä.
– Meidän kulttuuriimme ei kuulu se, että puhuisimme kärkiehdokkaasta ja nimeäisimme sellaisen. Meillä on aivan erinomainen 11 ehdokkaan lista, ja on tärkeää, että kaikki tekevät omaa kampanjaansa täysillä.
– Tiedostamme kuitenkin sen, että yhden ehdokkaan taakse on saatava suurin osa äänistä, Noora Juvonen toteaa.
Helsinki on tunnetusti keskustalle se kaikkein vaikein vaalipiiri. Siksi puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen tukee keskustapiiriä vaaliliiton muodostamisessa.
– Tilanteessa, jossa meillä ei vaalipiirissä ole yhtään kansanedustajaa, kannattaa rohkeasti kokeilla jotain uutta. Mitään hävittävää ei ole, Pirkkalainen toteaa.
Toiminnanjohtaja Juvonen korostaa myös sitä, että vaikeassa tilanteessa pitää olla luova.
– Olemme ajatelleet niin, että nyt laitetaan tuulemaan.
Keskustalla ei ole aina mennyt huonosti Helsingissä. Kaksikin kansanedustajaa on irronnut silloin, kun ehdokas kerää ääniä yli puoluerajojen. Anneli Jäätteenmäki veti äänimäärällään Pertti Salovaarankin eduskuntaan vuonna 2003.
Vuodet 2004–2007 eduskunnassa istui kuitenkin Terhi Peltokorpi, sillä Jäätteenmäki lähti europarlamenttiin pääministerieronsa jälkeisenä vuonna.
Peltokorpi oli eduskunnassa myös toisen kerran syksystä 2014 kevääseen 2015, kun ex-pääministeri Mari Kiviniemi lähti OECD:n leipiin.
Helsingin kaupunginvaltuutettuna ansioitunut Peltokorpi on tälläkin kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa.
Helsingin keskustapiirillä oli kansanedustaja myös viime vaalikaudella. EU-komissaarina mainetta niittänyt Olli Rehn nousi Helsingistä eduskuntaan keväällä 2015, ja hänestä tuli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen elinkeinoministeri. Jo seuraavana vuonna Rehnin tie vei Suomen Pankkiin. Siitä alkoi pienimuotoinen tuolileikki, sillä varasijalla ollut Paula Lehtomäki ei ottanut kansanedustajan paikkaa vastaan, vaan halusi jatkaa valtiosihteerinä. Kansanedustajaksi ryhtyi lopulta THL:n entinen pääjohtaja Pekka Puska.
Kevään 2019 eduskuntavaaleissa ex-ministeri Kimmo Tiilikainen vaihtoi vaalipiirin Kaakkois-Suomesta Helsinkiin. Eduskuntatyö ei saanut jatkoa, vaikka ääniä tuli 4 673. Terhi Peltokorpi sai 1 777 ääntä.
Helsingin suurin puolue oli viime eduskuntavaaleissa vihreät (23,5 prosenttia), toisena kokoomus (21,8) ja kolmantena SDP (13,6).
Noora Juvosen mukaan keskusta tarjoaa Helsingissä maltillisen ja eteenpäin katsovan vaihtoehdon valtapuolueille.
– Puolustamme helsinkiläisten hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaisuutta. Tässä keskeisiä ovat lähipalveluiden puolustaminen, huoltovarmuuskysymykset, kaupungin viheralueiden puolustaminen, koulutus, heikoimmista huolta pitäminen ja alueiden hyvinvointi.
– Helsinki muodostuu kaupunginosista, yhteisöistä. On tärkeää, että kaupunginosat eivät eriydy liikaa, Juvonen sanoo.
Helsingin Keskustan ehdokkaat:
Mikko Kärnä, kansanedustaja, kapteeni evp
Sami Helle, muusikko
Juha Hyrkäs, väitöskirjatutkija
Sonja Lautamatti, sivistyspoliittinen asiantuntija, humanististen tieteiden kandidaatti
Virva Lehto, yrittäjä, tradenomi (AMK)
Tuomas Meriniemi, erityisasiantuntija
Päivi Mononen-Mikkilä, viestintäyrittäjä
Terhi Peltokorpi, kätilö (AMK), kasvatustieteen maisteri, kaupunginvaltuutettu
Taneli Suomala, strategiapäällikkö, kauppatieteiden maisteri
Riikka Vaaja, tietoasiantuntija, valtiotieteiden maisteri
Eemeli Valli, opiskelija
Suomenmaan juttusarjassa käydään läpi kaikki eduskuntavaalien vaalipiirit keskustan näkökulmasta. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta.