Nyt jysähti kriittinen arvio Tallinnasta – "Heikkous provosoi Venäjää"
Euroopalla on kolmesta viiteen vuoteen aikaa valmistautua siihen, että Venäjä koettelee puolustusliitto Naton itäisiä maita toden teolla, sanoo Viron pääministeri Kaja Kallas brittilehti The Timesin haastattelussa.
Nato-maissa on viime aikoina keskusteltu kiihkeästi siitä, kuinka kauan Venäjältä kestäisi saada järjestettyä joukkonsa uudelleen, jos Ukrainan sota päättyisi tai edes taukoaisi.
Viime vuoden joulukuussa saksalainen ajatushautomo DGAB arvioi, että Natolla on 5–10 vuotta aikaa valmistautua konfliktiin Venäjän kanssa. Tuolloin Puolan turvallisuusviraston johtaja Jacek Siewiera kuitenkin sanoi, että Naton itäisten jäsenvaltioiden tulisi rakentaa seuraavien kolmen vuoden aikana sellainen pelote, ettei Venäjä lähde sitä haastamaan.
Pääministeri Kallaksen mukaan Viron tiedustelun arvio on lähempänä Puolan näkemystä. Kallas kuitenkin alleviivaa, että paljon riippuu siitä, kuinka päättäväisestä länsi jatkaa Ukrainan tukemista.
– Se mitä Venäjä haluaa on tauko, ja sen tauon Venäjä käyttäisi kasatakseen resursseja ja voimia. Heikkous provosoi hyökkääjiä, joten heikkous provosoi Venäjää.
Virolaistiedustelun mukaan Moskova näkee Baltian maiden olevan ”Naton kaikkein haavoittuvaisin kohta”. Tiedustelu arvioi, että Kreml haluaa päättää Ukrainan sodan mahdollisimman nopeasti, jotta se voisi kasata voimaa läntiselle rintamalleen.
– Baltian maiden näkökulmasta Venäjällä on vieläkin riittävästi voimaa, jota se voi käyttää uskottavia sotilaallisia painostuskeinoja alueellamme, tiedustelun raportissa sanotaan.
Pitkällä aikavälillä Naton pitäisi Kallaksen mukaan omaksua kylmän sodan ajoilta tuttu strategia, jolla pyritään rajoittamaan Venäjän vaikutusvaltaa.
Se edellyttäisi Viron arvion mukaan sitä, että jäsenmaat käyttäisivät bruttokansantuotteestaan puolustukseen 2,5 prosenttia.
Kallas näkee, että tällä hetkellä Naton pelotteen suurimmat ongelmat liittyvät sotavarusteiden ja ammusten puutteeseen sekä vaikeuksiin suoda suuria määriä sotilaita etulinjaan.
Lisäksi Kallas syyttää Venäjää laajasta satelliittipaikannusverkon eli gps-järjestelmän häirinnästä, jota on havaittu Itämeren alueella. Pääministeri ei kuitenkaan katso, että häirintä olisi erityisesti kohdistettu Nato-maita vastaan.
Tallinnassa uskotaankin, että gps-häirinnässä saattaa olla kyse siitä, että Venäjä yrittää häiritä Ukrainan mahdollisia lennokki-iskuja tai muuta tarkkailua.
– Meillä on syytä epäillä, että näin on tapahtunut. Häirintä on peräisin Venäjältä, mutta se ei ollut pahantahtoista. Sillä ei oikeastaan ollut mitään vaikutusta lentämiseen, turvallisuuteen tai mihinkään.