Nostalgiaelämys vailla vertaa – Oulaisten Weteraanikonepäivät on malliesimerkki talkootyön voimasta
Alussa oli maamoottorit, 1 500 kävijää ja miesvoittoinen yleisö.
Nykyään kolmipäiväiset, heinäkuun toisena viikonloppuna järjestettävät Weteraanikonepäivät on koko perheen perinnetapahtuma, joka vetää kesäisin noin 20 000 kävijää ympäri Suomen ja rajojen ulkopuoleltakin Pohjois-Pohjanmaalle Oulaisiin.
Wanhan Woiman puheenjohtaja Jouni Aitto-oja kuvaakin kasvua yhdistyksen historiikin nimen mukaisesti merkilliseksi menestystarinaksi.
– Pienestä tämä on lähtenyt liikkeelle. 90-luvun alussa muutama kylänmies oli hommannut itselleen maamoottorin ja puksutteli niitä omalla pihallaan. Heille oli sanottu, että näyttäisittekö niitä keskustassa muillekin. Siellä joku oli sitten lohkaissut, että ettekö te voisi pitää jotkut esittelypäivät tällaisille koneille, 10 vuotta puheenjohtajana toiminut Aitto-oja tiivistää tapahtuman synnyn.
Perustettiin yhdistys nimeltään Wanha Woima ja ensimmäiset, hyvin pienimuotoiset Weteraanikonepäivät järjestettiin vuonna 1993. Pikkuhiljaa tapahtuma laajeni, ja pari vuotta myöhemmin Oulaisten Törmäperällä sijaitsevalle tapahtuma-alueelle rakennettiin ensimmäinen esittelyhalli.
Suurin muutos lienee tapahtunut yhdistyksen pitkäaikaisen sihteerin, Tuula Aitto-ojan mukaan vuoden 2005 kieppeillä, kun tapahtuma alkoi toden teolla monipuolistua.
Koneiden lisäksi tuli kaikenlaista muutakin: erilaisia käsitöitä ja vaatteita, vanha kauppa tavaroineen, paikallishistoriaa. Autokenttä kasvoi ja työnäytökset monipuolistuivat. Tarvittiin lisää näyttelytiloja.
– Kävijämäärään on varmasti vaikuttanut 2010-luvulla yleinen kiinnostus omiin juuriin, perinteisiin ja esimerkiksi vintage-ilmiö, Aitto-oja sanoo.
Aitto-ojat huomauttavat, että tapahtuma ei ole museo, vaan paikan päällä pääsee ennen kaikkea kokemaan: vanhoja asioita ei tarvitse tirkistellä vain vitriinistä.
– Tänne kun annetaan jokin laite, niin se koetetaan saada sellaiseen kuntoon, että sillä pystytään näyttämään, mitä sillä myös tehdään.
Konepäivien vakio-ohjelmanumerot, kuten auto- ja traktoriparaatit sekä esimerkiksi vanhoilla mopedeilla toteutettava Piipsjärven ympäriajo vetävät väkeä sekä ajokkien ohjaimiin että yleisön joukkoon vuodesta toiseen. Keräilijöitä houkuttelee puolestaan vuosi vuodelta laajentunut rompetori.
Jouni Aitto-ojan mukaan Weteraanikonepäivät on Suomen suurin perinnetapahtuma – joidenkin arvioiden mukaan koko Pohjoismaiden suurin. Kävijämäärä on vakiintunut viime vuosina noin 20 000:een.
– Kävijämäärä nousi aika äkkiä siitä 1500:sta 10 000:een. Edellisen puheenjohtajan, Keijo Pylvään, aikana kävijämäärä tuplaantui, Aitto-oja kertoo.
Enää tapahtuma ei järjesty pienellä porukalla.
– Talkootyö on kaiken pohja ja perusta, Tuula Aitto-oja aloittaa.
Samalla kun tapahtuma on monipuolistunut, myös talkoolaisten määrä on kasvanut. Moottoreita käynnistelevien miesten rinnalle on tullut naisvoima, joka kokoaa erilaisia näyttelyitä sekä järjestää ohjelmaa mannekiininäytöksistä käsityönäytöksiin. Vapaaehtoisia tarvitaan niin lipunmyyntiin, kioskien ja kahviloiden ylläpitämiseen kuin yleisen järjestyksen ylläpitämiseen.
Talkootyö perustuu myös siihen, että yhdistyksellä on aktiivijäsenten lisäksi pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, kuten paikallisia urheiluseuroja. Eri järjestöt ovat edelleen tervetulleita mukaan.
– Oulaisten yksi vahvuus on se, että täällä on talkootyölle pitkät perinteet. Wanhan Woiman ympärivuotisessa toiminnassa talkoolaiset ovat enimmäkseen eläkeläisiä, mutta kesätapahtuman järjestelyihin tulevat myös perheet ja nuoremmat mukaan.
Pitkäaikaisesti sitoutuneiden vapaaehtoisten määrä kuitenkin vähenee jatkuvasti. Sen vuoksi yhdistys palkkasi Tuula Aitto-ojan osa-aikaiseksi työntekijäksi keväällä 2020. Elokuussa hänen työtään jatkaa yhdistyskisälli Helinä Koskela.
Aitto-ojat itse ovat olleet Wanhan Woiman toiminnassa mukana 2000-luvun alusta lähtien. Tuulalle historia oli lempiaihe jo kouluaikoina, ja sitä kautta kiinnostus on kasvanut museoihin ja kulttuuriperintöön. Wanhassa Woimassa hän pystyy luovasti miettimään, miten tuoda kulttuuriperintöä esille.
Tapahtumien järjestämiseen hurahtanut Jouni puolestaan kertoo, että hyvä porukka ja uudet tuttavuudet innostavat jatkamaan.
Monille Weteraanikonepäivien nostalginen tunnelma ja tuttujen tapaaminen itsessään ovat syy tulla käymään. Nähtävän painopiste on myös muuttunut ajan kuluessa.
– Aluksi esillä oli enemmän maatalouden ja maatalouskoneiden historiaa, mutta nyt alkaa jo autoistakin olla sitä historiaa. 60–70-luvulla syntyneiden lapsuuteen eivät enää kuulu niinkään traktorit vaan enemmänkin autot ja mopot.
Tuula Aitto-ojan mukaan tapahtuman kehittyminen ja laajentuminen on toisaalta myös haaste.
– Koko ajan pitäisi olla haistelemassa trendejä, seurata kulttuuriperintökeskustelua ja sitä, millaiset jutut nyt ovat pinnalla esimerkiksi kädentaidoissa. Vaikka tapahtumassa on tietyt, pysyvät elementit, joka vuosi on uusiakin asioita.
Tämän vuoden, järjestyksessään 29. Weteraanikonepäivien teemana on kultainen 60-luku, joten erityisesti kone- ja autopuolella nähdään sen ajan kalustoa.
– 60-luku on sellainen vuosikymmen, että se on tarpeeksi lähellä mutta tarpeeksi kaukana, Tuula Aitto-oja summaa.
Monipuolistumisen myötä tapahtuman nimi alkaa olla vanhentunut: se ei enää kerro lähellekään kaikkea.
– Nimen osalta ollaan keskusteltu monta kertaa, että pitäisikö se muuttaa. Kävijäpalautteiden perusteella monelle ensikertalaiselle ihmetys on ollut suuri, että mitä kaikkea täällä onkaan.
Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät järjestetään Törmänhovin ja perinnekeskuksen alueilla Oulaisissa 8.–10.7.2022.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä kesäkuussa 2022. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.
