Niinistö jatkaa presidentillisiä talouspohdiskelujaan: "Pidetään se pöytä puhtaana eikä sotketa sitä heti uudelleen samalla tavalla"
Mistä lainattavaa rahaa oikein riittää, kun koko maailma elvyttää ja ottaa lisää lainaa?
Presidentti Sauli Niinistö sai vastata tähän ja moneen muuhun kansalaisten lähettämään kysymykseen, kun hän oli maanantaina Radio Suomessa ruotimassa Kultaranta-keskustelujen antia.
Entisen valtiovarainministerin sisältään jälleen löytäneen Niinistön mielestä on aiheellista kysyä, voidaanko rahan ja velkojen määrää aina vain lisätä, kun ongelmia tulee.
Se ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita, etteikö koronakriisin hoito väistämättä vaatisi paketin tai useampiakin myös Euroopan tasolla.
– Mutta sen jälkeen sellaisesta maan tavasta, että aina kun tulee pienempiä tai suurempia vaikeuksia, turvaudutaan tähän samaan mekaniikkaan, täytyy kyllä vakavasti koronan jälkeen ruveta keskustelemaan.
Niinistö ei lämpene myöskään valtion velkojen anteeksi antamiselle tai muuttamiselle ikuisuuslainoiksi.
– Jos näin tehdään, se tarkoittaa kyllä pöydän puhdistamista, mutta sen jälkeen ollaan kyllä tiukan paikan edessä, että pidetään se pöytä puhtaana eikä sotketa sitä heti uudelleen samalla tavalla. Houkutuksia riittää.
Niinistön mukaan lainarahan lisääntyminen ei ole maailmalla mikään uusi ilmiö.
Rahan määrä lisääntyy presidentin mukaan siksi, että keskuspankeilla on mahdollisuus luoda lisää omaa rahaansa, ja niin Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankit ja muutkin ovat myös tehneet.
– No, tämä tietysti on johtanut myöskin siihen, että kun se riittävä raha on lainattu, myöskin velkamäärät kasvavat valtaviksi.
Niinistön mukaan rahamäärän valtavan lisääntymisen olisi pitänyt johtaa vanhojen talousteorioiden mukaan siihen, että niin sanotuilla tavallisilla ihmisillä on enemmän rahaa, he kuluttavat enemmän ja maltillinen kahden prosentin inflaatio olisi lähtenyt liikkeelle.
– Näin ei ole tapahtunut, päinvastoin. Korkotasot ovat nollassa ja inflaatiokin on kovin vaatimatonta.
Presidentin mukaan sen sijaan pääomamarkkinoilla on nähty melkoista hinnannousua kiinteistöjä osakemarkkinoihin.
– Ja syntyy sellainen ikävä johtopäätöksen poikanen, että onko nyt niin, että nämä suuret rahat ovat valahtaneet enempi niille markkinoille.
Talouskasvua tarvitaan Niinistön mukaan jatkossakin, mutta tavaran kuluttamisen sijaan sitä voitaisiin ehkä hakea ja luoda uudella tavalla.
Presidentin mukaan palveluteollisuus kasvaa koko ajan ja se rasittaa vähemmän luonnonvaroja kuin tavaran tuottaminen.
– Joten kyllä tällainenkin näkymä on olemassa.
Kysymys on Niinistön mukaan myös siitä, syntyykö uutta käyttäytymismallia ja sitä kautta uutta talousmallia, tavallaan luonnollista tietä.
Presidentin mukaan valtiontalouden paikkaamista velanotolla ei voi jatkaa loputtomiin ja edessä on varmasti hankalia ratkaisuja.
– Nyt on viitattu siihen, että niihin olisi muutama vuosi aikaa, saattaa olla näin.
Niinistön mukaan yhteiskunnan perusturvallisuus, hyvinvointivaltion suojaverkko on kuitenkin säilytettävä, ja saatava talouden pyörät pyörimään sen turvaamiseksi.
Presidentti arvioi, että samalla nousee esiin monta vuosikymmeniäkin edestakaisin pyöriteltyä asiaa, kuten työelämän lainsäädännön uudistaminen.