Nato-selvitys: Venäjän reaktio Suomen jäsenyyteen olisi kova, jopa tyly
Venäjän poliittiset ja taloudelliset reaktiot Suomen päätökseen hakea Nato-jäsenyyttä olisivat voimakkaita, jopa tylyjä, arvioidaan ulkoministeri Timo Soinille (ps.) luovutetussa Nato-selvityksessä.
Vaikka Venäjä ei turvautuisi voimankäyttöön, sen tarkkoja vastatoimia on selvityksen mukaan vaikea ennustaa.
Toisaalta jäsenyys todennäköisesti vahvistaisi välitöntä turvallisuutta, koska Suomi pääsisi Naton turvatakuiden piiriin ja pelote mahdollista hyökkäystä vastaan vahvistuisi, selvitys kirjaa.
Hallituksen tilaamassa selvityksessä ei oteta suoraan kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan.
Kirjoittajat kuitenkin toteavat, että päätös hakea jäsenyyttä olisi todellinen suunnanmuutos, englanninkielisen alkuperäisversion mukaan ”sea change”, Suomen turvallisuuspolitiikassa ja sen suhteessa Venäjään.
– Toisin sanoen päätös liittyä Natoon ei olisi pelkkä Suomen Nato-kumppanuuden asteittainen laajennus, selvityksen yhteenvedossa todetaan.
Päätöstä ei tulisi selvittäjien mukaan kiirehtiä, mutta samalla on tiedostettava, että jäsenyyden hakeminen voi olla ”strategisen myrskyn puhjettua” hankalaa.
Lähitulevaisuudessa Venäjän Suomelle muodostamaan ongelmaan ei ole näkyvissä ratkaisua yhteisestä eurooppalaisesta turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta tai alueellisesta yhteistyöstä.
– Mahdollisuus hakea jäsenyyttä pysyy välineenä hallita sitä geopoliittista dilemmaa, jonka vaikeasti ennustettava naapurimaa (Venäjä) muodostaa, selvityksessä todetaan niin sanotusta Nato-optiosta termiä suoraan mainitsematta
Nato-selvityksen kirjoittajat ovat analysoineet myös tilannetta, jossa vain Ruotsi liittyisi Natoon.
Selvityksen mukaan Ruotsin päätös liittyä yksin jättäisi Suomen eristyksiin ja suojattomaksi.
– Suomi ja Ruotsi muodostavat yhteisen strategisen kokonaisuuden, ja niillä on painavat syyt tehdä samat perusvalinnat turvallisuuden ja puolustuksen suhteen, selvityksessä arvioidaan.
Pelkkä Suomen liittyminen olisi strategisesti epätodennäköisempi kehitys, jossa Naton olisi vaikea avustaa Suomea ilman Ruotsin alueen käyttämistä.
Suomen ja Ruotsin todennäköisesti yhtäaikaisiin jäsenyysprosesseihin saattaisi kuulua kansanäänestyksiä.
Suomen mahdollinen liittyminen Natoon olisi poliittisesti ja diplomaattisesti monimutkainen prosessi.
Selvitys perustelee tätä muun muassa sillä, että liittyminen todennäköisesti tapahtuisi kireämmässä ilmapiirissä kuin Naton aiemmat laajentumiset.
Lisäksi Suomen ja Ruotsin todennäköisesti yhtäaikaisiin jäsenyysprosesseihin saattaisi kuulua kansanäänestyksiä.
Näistä syistä jäsenyysprosessia ja turvatakeiden voimaantuloa olisi vaikea nopeuttaa, vaikka se Venäjän kielteisen suhtautumisen takia olisikin turvallisuussyistä perusteltua, selvityksessä todetaan.
Käytännön tasolla ongelmia Natoon liittymisessä olisi selvityksen mukaan sen sijaan vähän.
Jäsenyys ei esimerkiksi mullistaisi Suomen yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa alueellisen puolustuksen järjestelmää.
– Naton näkökulmasta Suomen liittyminen olisi teknisesti suoraviivainen prosessi ja sillä olisi – hyvin todennäköisesti – muiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, kirjoittajat arvioivat.
Nato-selvityksen ovat laatineet ranskalainen tutkija Francois Heisbourg ja ruotsalainen eläkkeellä oleva suurlähettiläs Mats Bergquist sekä Suomesta Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja entinen suurlähettiläs René Nyberg.