Nämä kuuluisat sanat saivat koko katolisen kirkon sekaisin tasan 500 vuotta sitten – Mutta lausuttiinko sanoja ihan oikeasti?
Huhtikuussa 1521 Wormsin pikkukaupungissa nykyisessä Lounais-Saksassa elettiin jännittäviä aikoja. Kaupungissa oli jo tammikuun lopulta alkaen kokoontunut Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan säätyjen kokous eli valtiopäivät, mutta huhtikuun puolenvälin tietämillä sinne oli määrä saapua erään merkittävän vieraan.
Kolmisen vuotta aiemmin muuan munkki Martti Luther oli naulannut kuuluisat 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen. Katolinen kirkko oli julistanut Lutherin sen seurauksena kirkon kiroukseen. Lutherin toimintaa tai oppien leviämistä se ei silti ollut estänyt. Katolisen kirkon ylivaltaa vastustaneen Lutherin ajatukset saivat yhä uusia kannattajia.
Lopulta Luther kutsuttiin Wormsin valtiopäiville perustelemaan oppejaan, eräänlaiseen oikeudenkäyntiin. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V antoi Lutherille vapaan kulkuoikeuden valtiopäiville.
Luther saapui Wormsiin 16. huhtikuuta vuonna 1521. Seuraavana päivänä hän astui valtiopäivien eteen.
Lutherilta kysyttiin, ovatko teesit ja muut hänen nimissään kirjoitetut, katolista kirkkoa arvostelevat kirjoitukset hänen itsensä kirjoittamia ja onko hän valmis luopumaan niistä harhaoppisina. Luther pyysi vuorokauden miettimisaikaa.
18. huhtikuuta 1521 eli tasan 500 vuotta sitten Luther astui jälleen Wormsin valtiopäivien eteen. Hän myönsi kirjoitukset omikseen, mutta kieltäytyi luopumaan ajatuksistaan tai tunnustamaan niitä harhaoppisiksi. Luther oli valmis luopumaan ainakin joidenkin kirjoitustensa asiasisällöstä vain, jos ne pystyttäisiin Raamatun nojalla todistamaan virheellisiksi. Lutherin kerrotaan sanoneen, että hän on sidottu Raamatun ja Jumalan sanaan.
Historiankirjoihin Wormsin valtiopäiviltä ovat jääneet elämään tunnetut sanat, jotka Lutherin väitetään sanoneen puheensa lopuksi: ”Jumala minua auttakoon. Tässä seison, enkä muuta voi.”
Myöhemmin on kiistelty siitä, sanoiko Luther todella lausahduksensa jälkimmäisen osion ”Tässä seison enkä muuta voi”. Usein hänen kerrotaan sanoneen pelkästään ”Tässä seison” tai sitten puhe vain päättyi toteamukseen ”Jumala minua auttakoon”. Täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
Lutherin puolustuspuhetta pidettiin pöyristyttävänä ja kerettiläisenä. Lopulta hänet tuomittiin harhaoppisena valtakunnankiroukseen. Se tarkoitti sitä, että kenellä tahansa olisi oikeus pidättää Luther ja tuoda hänet keisarin eteen. Lutherin kirjoitukset ja opetukset kiellettiin kuten myös kaikki yhteistyö Lutherin kanssa. Myös Lutherin suojelemisesta tuli kiellettyä.
Kaarle V oli kuitenkin luvannut Lutherille vapaan kulkuoikeuden myös paluumatkalle. Tästä lupauksesta myös pidettiin kiinni. Näin Luther pääsi pakenemaan kannattajiensa tarjoamaan piilopaikkaan. Myöhemmin tiedetään, että Luther piileskeli ainakin Wartburgin linnassa. Siellä hän muun muassa käänsi Raamatun Uuden testamentin saksaksi.
Luther jatkoi julkaisujensa kirjoittamista ja Raamatun tekstien käännöstöitä myöhemminkin. Hänen oppinsa levisivät laajalle ja johtivat lopulta protestanttisten kirkkojen syntyyn. Myös Suomessa vaikuttava luterilainen kirkko kuuluu protestanttisiin kirkkokuntiin. Lutherin käynnistämä muutos tunnetaan uskonpuhdistuksen käsitteellä.
Luther oli naimisissa entisen nunnan Katharina von Boran kanssa. He saivat yhteensä kuusi lasta. Luther kuoli vuonna 1546.