Näkökulma: Keskisuurten sumppu takaa vaalijännityksen loppuun asti 

”Kuka muistaa hullun kevään/ kun roskaväki vaalit voitti/ ja moralistit kelloo soitti/ ja herrat rupes yskimään”.

Olisiko niin, että rocklyyrikko Heikki Salon riimeistä muutaman vuoden takaa löytyy vielä näidenkin eduskuntavaalien kaava – ainakin osittain?

Jussi Halla-ahon perussuomalaiset nosti Ylen tuoreessa mittauksessa kannatustaan 1,8 prosenttiyksikköä, puolueista selvästi eniten ja kipusi 15 prosentin rajan yli kolmanneksi ohi keskustan.

Näin lähellä vaaleja noste tuskin enää ehtii nuupahtaa, kun perussuomalaiset onnistuivat jälleen kerran nousemaan vaalien puheenaiheeksi. Halla-aho hoitanee television vaalikeskusteluissa loput.

Perussuomalaisten tilanne on eriskummallinen sikäli, että varsinaista vaalivoittoa sanan perinteisessä merkityksessä ei edes ole luvassa. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna puolue on häviämässä edustajapaikkoina ehkä eniten koko joukosta.

Lasku kesän 2017 puoluehajaannuksesta jää maksuun kuitenkin hallitusvastuuseen jääneille sinisille. Perussuomalaisten nykyinen eduskuntaryhmä on kasvamassa useilla paikoilla selvästi yli 20 edustajan ryhmäksi.

Samalla perussuomalaisilta voi kysyä kuitenkin saman kuin Johannes Virolainen aikanaan ulkopoliittisessa pannassa olleelta kokoomukselta: mitä puolue aikoo tehdä vaalivoitollaan?

Olipa vaalitulos millainen tahansa, samaan hallitukseen Halla-ahon perussuomalaisten kanssa lähteviä puolueita ei löydy mistään, ei varsinkaan EU-vaalien ja heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alla.

Jos vaalitulos olisi Ylen kyselyn mukainen, perussuomalaiset eivät pystyisi sekoittamaan pakkaa samaan tapaan kuin jättäytyessään itse oppositioon kevään 2011 suurvoiton jälkeen.

Jyrki Kataisen (kok.) toimintakyvyttömän sixpack-hallituksen kaltaista viritystä tuskin tarvitaan, sillä ainakin teoriassa pohjavaihtoehtoja on vaikka kuinka.

Ylen laatiman paikkalaskelman pohjalta pelkästään SDP:llä, kokoomuksella ja vihreillä saisi kokoon riittävän vahvan 114 kansanedustajan sinipunavihreän enemmistöhallituksen. Hallitusvaltaan jokseenkin varmasti palaavalla RKP:llä vahvistettuna paikkaluku nousisi jo 121:een.

SDP:n, keskustan ja vihreiden punamultakokoonpanon takanakin olisi 107 edustajaa, RKP:lla lisättynä 114. Vasemmistoliitonkin sisältävälle kansanrintamalle löytyisi jo ylileveät 130 edustajan hartiat.

Hallituspelissä aivan olennaisessa roolissa ovat nyt suurvoittoon matkalla olevat vihreät, jotka tarvittaisiin mukaan lähes jokaiseen ajateltavissa olevaan kokoonpanoon.

Kun vaalit ja niitä seuraavat puolueiden sisäiset keskustelut ovat kuitenkin vielä käymättä, ei asialla ei juuri kannata spekuloida enempää.

Keskustalle toivoa antaa,  että Ylen mittaus osoitti sentään nousua 0,3 prosenttiyksikköä, sama lukema miinusmerkkisenä olisi monin verroin ikävämpi juttu. Tosin keskustan kannatus on viime vaaleissa jäänyt vielä loppusuoran kyselyjä heikommaksi.

Vaikka mitattu kannatuksen kasvu on tilastollisesti käytännössä merkityksetön, samalla yläpuolella SDP ja kokoomus ja takana vihreät tulivat alas. Kärkijoukon sisällä tilanne tiivistyi siten jälleen pykälän, ja laskussa yhä oleva kokoomus oli Ylen kyselyssä keskustasta enää vain 1,4 prosenttiyksikön päässä.

Kun demarijohtaja Antti Rinteen esitykset vaalitenteissä ovat olleet umpisurkeita ja poliittiset avaukset sekavia, on myös täysin mahdollista, että SDP:n alamäki jatkuu ja puolueen tulos jää alle 20 prosentin.

Viiden suurimman puolueen maaliintulojärjestys voi olla vielä lähes mikä tahansa, mikä ei ole äänestysvilkkauttakaan ajatellen hullumpi lähtökohta vaalien loppusuoralle.

Niinpä politiikan penkkiurheilijoille ja kansanedustajaehdokkaille voi antaa vaali-illaksi saman yleisohjeen: pidelkää tuoleistanne kiinni!