"Minusta ei saa kaupunkilaista tekemälläkään" – puolueella on linjan kirkastamisen paikka, keskustan uudet edustajat uskovat
Keskusta sai eduskuntavaaleissa läpi 23 kansanedustajaa, joista neljä on uusia ja yksi tekee comebackin. Eduskunnan järjestäytymishulinassa riitti ihmeteltävää kaikille paluun tehnyttä Eerikki Viljasta lukuun ottamatta.
Eduskunnan nuorimmalla kansanedustajalla, pudasjärveläisellä 23-vuotiaalla Olga Oinas-Panumalla on riittänyt ensimmäisinä edustajapäivinä vientiä median suuren kiinnostuksen vuoksi.
– Mutta se on positiivista, edustajatulokas painottaa.
Oinas-Panumalle uusi työmaa ei ollut todellakaan ennestään tuttu, sillä hän astui Eduskuntataloon tiistaina ensimmäistä kertaa elämässään.
– Kerran olen käynyt Pikkuparlamentin kahviossa tai ruokalassa.
Oinas-Panuma kertoo kuitenkin tunteneensa oman eduskuntaryhmän väen aika hyvin entuudestaan. Uusia tuttavuuksiakin on parissa päivässä syntynyt, myös muista puolueista.
Oinas-Panuma kertoo jutelleensa entisten edustajien kanssa jo myös valiokuntavaikuttamisesta. Vielä ei kuitenkaan ole selvää, mistä valiokunnasta oma päätyömaa löytyy.
– Totta kai valiokunnissa on hirveän tärkeä vaikuttaa, koska siellähän niitä päätöksiä tehdään ja on tärkeää olla läsnä. Mutta kyllä minä aion tuolla salissakin suun avata silloin kun tarvis vaatii.
Uusi keskustaedustaja sanoo pitävänsä kunniassa perinteistä keskustalaista näkökulmaa koko Suomen pitämisestä asuttuna ja hyvinvoivana laitoja myöten.
– Se on ensimmäinen asia. Ja totta kai näin pohjoissuomalaisena ihmisenä minua kiinnostaa nimenomaan ne kysymykset, jotka meillä puhuttaa eli esimerkiksi metsien käyttö, koulutus, tiestö ja liikenne.
Oinas-Panuma haluaa tehdä keskustalaista, tulevaisuuteen katsovaa, maltillista ja kunnioittavaa politiikkaa oppositiossakin, jos puolueen paikka siellä alkavalla vaalikaudella on. Oppositiossakin voi vaikuttaa esimerkiksi valiokuntien kautta, hän muistuttaa.
– Ja olen sitä mieltä, että kun hallitusohjelma ja hallitus saadaan, niin järkeviä päätöksiä totta kai tuetaan. Ja jos on semmoisia, jotka eivät meidän linjaan mahdu, niin kyllä siitä saa tarvittaessa hieman älähtääkin.
Vaikka vaalit menivät Oinas-Panumalta itseltään hyvin, puolueelta ne menivät huonosti. Hän myöntää, että vaali-iltana tunnelma oli hieman kaksijakoinen. Vaalitulos pitää Oinas-Panuman mielestä analysoida puolueessa joka tasolla.
– On varmasti ollut hirveän vaikea hallituskausi, sitä ei varmasti kukaan kiellä. Ja nyt pitäisi tehdä selkeät linjat siihen, mitä me haluamme tulevaisuudessa tehdä ja mikä on meidän visiomme Suomesta 20 tai 50 vuoden päästä.
Oinas-Panuma vakuuttaa, että kotiseutu ja juuret eivät pääse edustaja-aikana unohtumaan.
– Aion mennä Pudasjärvelle ja kotivaalipiiriin aina kun mahdollista on. Minulla on edelleenkin koti Pudasjärvellä, kirjat on siellä ja eläimet ja perhe. Ja täällä olen silloin kun on pakko olla, eli viikoilla.
– Minusta ei saa kaupunkilaista tekemälläkään, vaikka kuinka yrittäisi, hän vannoo.
Toinen Oulun vaalipiirin uusi edustaja, lihakarjayrittäjä Timo Mehtälä kertoo käyneensä Eduskuntatalossa ”jonkun kerran”, viimeksi syksyllä keskustaehdokkaiden tilaisuudessa.
Mehtälä arvioi omien vahvuuksiensa olevan maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan tonteilla. Siihen, millaisen roolin hän isossa salissa ottaa, on Mehtälän mukaan tässä vaiheessa vielä vaikea vastata.
– Mutta olenhan minä tottunut puheita pitämään, ei se ole ongelma.
Mehtälä haluaisi saada edustajana järjestykseen ruoka- ja energiapuolen asiat. Myös yrittäjyyttä haittaavaan sääntelyyn pitäisi saada jonkinlainen ”roti”.
Vaalitappion jäljiltä keskustan paikka näyttäisi olevan oppositiossa. Mehtälän mielestä oppositiossa pitää haastaa hallituspuolueita, mutta keskustalaisella politiikalla. Hän arvioi, että keskustaa painoivat vaaleissa maaseutuihmisten huolet: ruuantuotanto, energiapolitiikka ja soteuudistus.
– Näissä kaikissa on tullut jotakin takkiin.
Mehtälä huomauttaa, että vaikka keskusta menestyi aluevaaleissa hyvin ja kampanjoi joka kunnassa säilytettävällä sote-keskuksella, käytännössä asia ei ole toiminut näin. Nyt keskusta saa siitä lokaa niskaansa.
– Kyllähän meillä ongelma on se, että ei ole lääkäreitä ja hoitajia hiljaisiin pitäjiin eli vähäväestöisimpiin, hän huomauttaa.
Kotivaalipiirin asioissa riittää Mehtälän mukaan työtä, kun hänen tontilleen jäi keskustassa Oulun eteläinen alue kokonaan aina Raaheen asti.
– Kyllä minun pitää pyrkiä käymään niissä pitäjissä ja onhan sieltä kutsuja jo tullutkin, hän kertoo.
Kiuruvetinen edustajatulokas Markku Siponen myöntää, ettei Eduskuntatalo ole ennestään kovinkaan tuttu.
– Viime syksynä oli yksi keskustan koulutus ja risteily, ennen sitä käytiin tässä. Joskus olen lapsena käynyt luokan kanssa vierailulla.
Siposen kotikunta Kiuruvesi on keskustalle eräänlainen perinnepaikkakunta, josta on vuosien varrella valittu monta kansanedustajaa. Siponen sanoo muistutelleensa, ettei Kiuruvesikään ole aivan entisensä.
– Kun minä olin lapsi, Kiuruvedellä oli 12 000 asukasta ja nyt taitaa olla seitsemän ja puoli tuhatta. Tarvitaan paljon ääniä muualtakin.
Siponen sanoo kuitenkin olevansa erittäin iloinen kotikunnastaan saamastaan 1600 äänestä.
– Ja Kiuruvesi taisi olla niitä harvoja kuntia, joissa keskustan kannatus nousi ihan roimasti, seitsemän prosenttiyksikköä.
Siponen aikoo olla aktiivinen niissä rooleissa, joita hän eduskunnassa saa. Myös sosiaalisessa mediassa hän aikoo jatkaa avointa ja aktiivista linjaa.
Siponen on aiemmissa luottamustehtävissään oppinut, että asioita pystyy parhaiten edistämään hallituksesta käsin. Nykyisellä kannatuksella on hänen mukaansa kuitenkin vaikea nähdä, että keskustan kannattaisi mennä hallitukseen.
– Minä näen, että muiden puolueiden tehtävä on lähteä hallitusta muodostamaan ja meidän on tässä kohtaa parempi olla niistä keskusteluista ulkopuolella.
Siponen näkee, että keskustalta kaivataan oppositiossa omannäköisen politiikan lisäksi räväkkyyttäkin, mutta omien vahvuuksien kautta. Uutta keskustaa pitää hänen mukaansa luoda omalla porukalla.
– Ei niin että me mietitään mitä muut tekevät.
Keskustan vaalitappioon vaikuttivat Siposen mukaan maatalouden ja maaseudun ihmisten ahdinko ja vihervasemmistolainen hallituskokoonpano, joka ohjasi aika paljon myös keskustan tekemistä.
– Ja kyllä siinä on varmasti siinä mielessä peiliin katsomisen paikka, se meidän viesti ja oma-aloitteisuus ja oma politiikka ovat jääneet hieman piiloon. Ja sitä meidän pitää lähteä nyt kirkastamaan.
Keskustan ainoana Pohjois-Savosta valittuna kansanedustajana Siponen lupaa pitää hyvin aktiivisesti yhteyttä kotivaalipiiriin, maakuntakeskus Kuopiota unohtamatta.
– Näen että minun on erittäin tärkeää olla aktiivinen myös kaupungeissa koko maakunnan alueella, seurata keskustelua ja olla mukana ajankohtaisissa teemoissa.
Viisilapsisen perheen arjen järjestäminen on Siposen mukaan iso palapeli, jonka kokoamista on kuitenkin jo vaalikampanjan ajan harjoiteltu. Vielä kiirastorstaina Siponen oli liikunnanopettajan töissä Pielavedellä.
– Siinä oli iso työ siirtää hommat sijaiselle ja päättää tavallaan se opettajan ura aika nopeasti, hän myöntää.
Mikkelin Anttolasta eduskuntapaikan otti Etelä-Savon MTK:n toiminnanjohtaja Vesa Kallio. Myös Kallio myöntää, ettei eduskunnassa ole tullut käytyä aiemmin kuin joskus vieraana.
Kallio luonnehtii itseään maaseudun edustajaksi: äänet tulivat valtaosin Itä- ja Kaakkois-Suomen maaseutuväestöltä. Sitä, millaiseksi hänen roolinsa eduskunnassa muodostuu, intuitioihmiseksi tunnustautuva Kallio ei vielä osaa sanoa.
– Mutta ajatus on aloittaa hyvin rauhallisesti, turha täällä on ruveta riehumaan noviisina, että nyt minä laitan kaikki kuntoon, olen realisti siinä mielessä.
Valiokuntapaikkojen suhteenkin Kallio sanoo olevansa uutena edustajana realisti, sillä paikkoja on rajallisesti. Toki maa- ja metsätalous, ympäristö ja liikenne kiinnostaisivat.
– Katsotaan nyt sitten, miten ne menevät.
Kallio sanoo olleensa sillä kannalla, että keskustan pitäisi olla hallitusneuvotteluissa mukana.
– Mutta muut päättävät siitä.
Oppositiossa retoriikan pitää Kallion mielestä olla sellaista, ettei se jää huomaamatta. Sekin vaikuttaa, ketä muita oppositiossa on.
– En usko että retoriikasta jää kiinni, mutta retoriikan taustalla pitää olla aina vahva asiapohja.
Ajankäytöllisesti Kalliolla on hyvä tilanne, sillä hänellä ei ole kunnallisia eikä maakunnallisia luottamustehtäviä. Kotivaalipiirille jää siten aikaa.
Kallio muistuttaa, että Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta ei valittu keskustan edustajaa, joten ”reviiri” on laaja.
– Toivon mukaan saadaan semmoinen jonkinlainen pohdinta myös yhdessä, miten sitä koko aluetta katsotaan. Minä taisin saada vaalipiirissä jokaisesta kunnasta ääniä, toki valtaosa tuli Etelä-Savosta ja hyvin laajasti, ei ollut semmoista keskittymää. Se pitää myös omalla kohdalla muistaa.
Perheen ja työn yhteensovittamiselle on Kallion mukaan selvät nuotit. Koti Anttolassa hiljenee arkipäivinä.
– Vaimo on työskennellyt toista vuotta Tampereella ja olin siellä nyt aika paljon yksin ja ajattelin, että minä joudan vaikka tänne eduskuntaan sillä aikaa, Kallio kertoo.
Yhden vaalikauden poissaolon jälkeen eduskuntaan palannut Eerikki Viljanen myöntää, että keskustan eduskuntaryhmän kutistuminen yli puolella tuntuu pysäyttävältä.
Jatkokaudelle MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittu Viljanen sanoo pyrkivänsä maa- ja metsätalousvaliokuntaan.
– Kyllä edellisellä kaudella maa- ja metsätalousvaliokunnassa olleena koen, että kyllä opposition kansanedustajatkin pystyvät vaikuttamaan.
Viljasen mukaan on selvää, että hallitusohjelma ja hallituspuolueet määräävät suunnan. Maa- ja metsätalousvaliokunta on kuitenkin ennenkin pyrkinyt hakemaan yhteistuumin keinot, miten edetä määrättyyn suuntaan fiksusti.
Viljanen myöntää, että maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan paikan meno perussuomalaisille harmittaa.
– Nyt sitä ei tule, mutta tämän tilanteen kanssa nyt eletään. Keskusta pärjäsi muuten hyvin valiokuntapaikkojen jaossa, Viljanen näkee.
– Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajuuskin on erinomaisen hyvä suoritus tämän kokoiselta eduskuntaryhmältä, hän huomauttaa.
Vihtiläinen maanviljelijä sanoo eduskuntaan paluun aiheuttavan jonkin verran järjestelyjä.
– Mutta minulla on lyhyt matka. Ruuhka-aikanakin kolmessa vartissa tästä talon pihaan ja navetan pihalle, hän kertoo.