Ministeriöstä muistutetaan: "Maatalous ei ole vain huoltovarmuuden takia"
– Huoltovarmuuden ylläpitäminen on tärkeä asia. Se ei kuitenkaan ole maatalouden ainoa tehtävä, muistuttaa maatalousministeri Jari Lepän erityisavustaja Risto Lahti.
Suuret suomalaiset ruokatalot tähtäävät maailman markkinoille puhtailla suomalaisilla tuotteilla. Kotimaisen tuotannon romahtaminen olisi niille katastrofi.
Maanantaina julkisuuteen tullut STT:n juttu oli otsikoitu ”Huoltovarmuudella ei voi perustella pienten ja syrjäisten tilojen pelastamista – Resursseja ei tarvitsisi olla niin paljon käytössä”.
Lahti huokaa syvään.
– Pelkästään Huoltovarmuuskeskuksen numeroiden kannalta voi ehkä näyttääkin siltä, että koko Suomessa ei tarvitse viljellä, tai että meille riittäisi pienempikin määrä maatiloja.
– Tosiasiassa nyt pitäisi olla enemmänkin huolissaan maatilojen määrän nopeasta vähenemisestä. Meneillään on valtava rakennemuutos.
Artikkelista on keskusteltu myös Etelä-Afrikassa, jossa Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä parhaillaan vierailee Team Finland -delegaation kanssa.
Mukana matkustaa suomalaisia elintarvikealan ja vesisektorin yrityksiä ja vientiviranomaisia. Yritystapaamisia on Pretoriassa, Johannesburgissa ja Kapkaupungissa.
– Korkealaatuisia ja puhtaita raaka-aineita arvostava Etelä-Afrikkaa on yksi potentiaalisimmista vientimarkkinoista. Turvallisuuden ja puhtauden lisäksi suomalaisten elintarvikkeiden suurimpia vahvuuksia ovat innovaatiot ja uusimman teknologian käyttö elintarviketeollisuudessa, viestitti ministeri Leppä ennen matkaa.
Vuonna 2016 käynnistyneellä hallituksen kärkihankkeella on edistetty suomalaisten elintarvikkeiden vientiä EU:n ulkopuolisille markkina-alueille, joiden avaaminen vaatii viranomaisten kesken käytäviä neuvotteluja.
Aasian markkinoiden ohella kärkihankkeella on tähän mennessä vauhditettu muun muassa kalan, sianlihan ja maitotuotteiden viennin käynnistymistä Etelä-Afrikkaan.
”Markkinoiden ehdoilla hyvin pärjäävä maatalous”, jota STT:n jutussa peräänkuulutetaan, olisi toki hieno asia, mutta erityisavustaja Risto Lahti toivoo, että tavoitteeseen ei kuvitella päästävän nykyisiä tukia poistamalla. Tilojen määrä vähenee ja tilakoko kasvaa muutenkin.
Huolta herättää se, että maatalous näyttää Suomessa keskittyvän entistä selvemmin Länsi-Suomeen.
– Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla menee selvästi paremmin. Pohjois-Karjalassa näyttää huonolta.
Erityisesti huolestuttaa lopettavien maitotilojen määrä.
Niin kauan kuin kylällä on toimiva lypsykarjatila, on tiekin pidettävä kunnossa. Siitä hyötyvät niin etätyöläiset, koululaiset, vanhukset kuin alueen kesämökkiläisetkin. Tieverkosto on tietysti tarpeen myös puutavaran kuljetusten ja matkailun vuoksi.
– Elävä maatalous pitää yllä alueiden elinvoimaa ja infrastruktuuria, tiivistää Lahti.