Ministeriön ajatus alv-nostosta ei sytytä puolueita – keskustan Kalli: saattaa olla, että kokoomuksen kertymä on vähän rohkeasti arvioitu
Kuusi suurinta puoluetta vastaa eri tavoin ajatukseen valtiontalouden sopeuttamisesta veroja nostamalla.
Maan velkaantumisesta huolestunut valtiovarainministeriö on esittänyt, että valtion taloutta tulee sopeuttaa menosäästöjen ohella verotusta kiristämällä. Eräänä mahdollisuutena ministeriö on väläyttänyt arvonlisäverojen (alv) alennusten tarkastelua. Muun muassa ruuat, kirjat ja lehdet, lääkkeet sekä useat kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat kevyemmin verotettuja.
Suurimmat puolueet vihreitä lukuun ottamatta suhtautuvat ajatukseen nuivasti. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanteen mukaan on oltava tarkkana siinä, milloin alennus on aidosti perusteltu.
– Alvien nostot olisivat sen kanssa linjassa, jos halutaan vähentää työn ja yrittämisen verotusta. Samaan aikaan täytyy pohtia tarkkaan sitä, että yhteiskunnassa säilyy reiluus. Harjanne sanoo.
Juuri perustarpeisiin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin, osuvista korotuksista ollaan muissa puolueissa huolissaan.
Puolueista keskusta, kokoomus, SDP ja vihreät hakisivat budjetin tasapainottamiseen apua niin kutsutuista haittaveroista.
Asiassa erottuu erityisesti kokoomus, joka on puhunut 900 miljoonan euron lisäverotuksesta tupakkaan, alkoholiin ja uuteen terveysveroon. Muissa puolueissa summat ovat pienempiä.
– Näistä haittaveroista saa varmasti kerrytettyä yhteensä satoja miljoonia, mutta saattaa olla, että kokoomuksen kertymä on vähän rohkeasti arvioitu, sanoo Eeva Kalli (kesk.).
SDP on ehdottanut haittaverojen tasokorotusta, joka huomioisi hintojen nousun. Tämä olisi noin 500 miljoonaa euroa.
Moni ryhmäjohtaja huomauttaa, että jos haittaverotus tekee tehtävänsä, kulutus ja sitä kautta valtion verotuotto vähenee.
– Haittaveroilla voi olla muita hyviä vaikutuksia, mutta ei niistä valtiontalouden paikkaajaksi ole, Jussi Saramo (vas.) sanoo.
Vasemmistoliitto ja SDP tavoittelevat parhaimmillaan jopa 500 miljoonan euron lisätuloja listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamisella.
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen huomauttaa, että malli on saanut kritiikkiä myös talouden asiantuntijoilta. Viimeksi tässä kuussa talouspolitiikan arviointineuvosto esitti nykyisen helpotuksen rajoittamista.
– Uudistus voidaan tehdä useilla eri tavoilla ja myös niin, että pienituloiset yrittäjät voisivat jatkossakin hyötyä siitä. Emme esitä sen poistamista kokonaan, Mäkynen sanoo.
Joukosta erottuu perussuomalaiset, joka ei lainkaan sopeuttaisi valtiontaloutta veroja korottamalla.
Tavio vastaa kysymykseen erilaisten kantojen yhteensovittamisesta muiden puolueiden kanssa, että politiikka on aina kompromissien tekoa.
– Siinä missä perussuomalaisten säästökohteet menestyvät, olisin valmis keskustelemaan muiden puolueiden säästökohteista ja näistä veroistakin.
Veronkorotuksista huolimatta myös muut puolueet suhtautuvat kriittisesti siihen, että Suomen kokonaisveroaste nousisi.
– Iso osa sopeutustarpeesta täytyy hoitaa menosäästöillä. Veronkorotukset eivät ole pääratkaisu, koska se helposti näivettää, Kalli sanoo.
Puolueet vasemmistoliitosta kokoomukseen eivät kiristäisi työn eli ansiotulojen verotusta.
– Lähdemme siitä, ettei Suomessa ole varaa nostaa työn ja yrittämisen veroja, jolloin täytyy käydä läpi kulutuksen veroja, kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen sanoo.