Ministeriö: Puuttuva sote-miljardi ei perustu uuteen laskelmaan, Orpon yllättänyt luku oli selvillä jo ennen vaaleja
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan STT:lle, että ministeriö ei ole havainnut uutta miljardin rahoitusvajetta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) kertoi sote-järjestelmän kasvavista kuluista Säätytalolla aamupäivällä.
– Meillä ei ollut tietoa siitä, että täältä puuttuu yli miljardi, Orpo sanoi.
Valtiovarainministeriöstä ei haluta antaa suoraa haastattelukommenttia hallitusneuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Ministeriöstä kuitenkin sanotaan, että kyseessä ovat ennen vaaleja kerrotut luvut.
Ministeriö julkaisi maaliskuussa julkisen talouden suunnitelman alkavalle vaalikaudelle. Sen mukaan hyvinvointialueiden tulos jää miljardin verran vuosittain tappiolle vuosina 2025–2027.
Epäsuhtaa selittää julkaisun mukaan ennen kaikkea alan nousevat palkat. Kunta-alalle sovittiin keskimääräistä suuremmat palkankorotukset pitkän työkiistan päätteeksi.
Lisäksi palkkoja korottaa sote-uudistukseen sisältyvä palkkaharmonisaatio. Uudistuksessa hyvinvointialueiden työntekijöiden palkkoja yhdenmukaistettiin, kun aiemmin kuntien palveluksessa olleiden työntekijöiden palkat vaihtelivat kunnittain. Palkat harmonisoitiin ylimmän tason mukaan.
Julkisen talouden suunnitelmasta selviää, että hyvinvointialueiden menot ja rahoitus kasvavat joka tapauksessa. Miljardin erotus syntyy siitä, että kustannukset kasvavat rahoitusta nopeammin. Uudesta tiedosta ei kuitenkaan ole kyse.
– Kustannusten ja rahoituksen epäsuhtaa selittää ennen kaikkea se, että kunta-alan ja hyvinvointialueiden palkkaratkaisujen (sisältäen palkkojen harmonisoinnin) seurauksena hyvinvointialueiden työntekijöiden ansiotaso nousee lähivuosina nopeammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka perusteella hyvinvointialueiden yleiskatteisen rahoituksen indeksikorotukset määräytyvät, suunnitelmassa kerrotaan.
Orpon neuvottelukumppaneista ainakin RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja kristillisdemokraattien Sari Essayah kertoivat tienneensä miljardiluokan vajeesta.
– Ei tämä niin yllättävää mielestäni ollut. Ainakin minulla on ollut käsitys siitä, että tämä vaje on noin miljardin verran tai se on miljardin suuruusluokkaa, Henriksson sanoi toimittajille Säätytalolla.
Essayah huomautti, että asiasta on keskusteltu niin julkisuudessa kuin hyvinvointialueilla. Hänen mukaansa palkkaharmonisaation vaadittavasta rahoituksesta oli huomautettu jo, kun uudet sote-lait hyväksyttiin eduskunnassa.
– Kyllä tämä on ollut ennakoitavissa, kun itsekin olen istunut hyvinvointialueella Pohjois-Savossa sekä hallituksessa että valtuustossa, niin on ollut nähtävissä, että rahoitusmallissa on ongelma, hän sanoi.
Säätytalolla neuvotteleva perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä sanoi Twitterissä, ettei koe yllättyneensä sote-järjestelmän rahoitusvajeesta. Mäkelä tosin kohdisti kritiikin edelliseen hallitukseen.
– Oli hyvin tiedossa ennalta, että entisten painelaskelmien ohella Marinin hallitus jätti myös sote-uudistuksen johdosta sen päälle miljardiluokan vajeen, Mäkelä kirjoitti.
Orpon kommentteihin tarttuivat nopeasti myös johtokasvot todennäköisistä oppositiopuolueista, jotka eivät osallistu hallitusneuvotteluihin.
– Tällä lausunnolla Orpo tuli paljastaneeksi, ettei ole seurannut sotesta käytäviä keskusteluja, ei ennen vaaleja eikä niiden alla. Kuntien alibudjetoinnin ja kustannusten nousun aiheuttama vaje on syy sille, ettei sotesta voi leikata, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoitti Twitterissä.
Orpon yllättymistä kummasteli myös vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen syytti Orpon nukkuneen oppositiokauden.
Jo viime hallituksessa mukana olleen Henrikssonin mielestä turha syyttely olisi nyt jätettävä pois.
– Meillä on ollut ongelmia jo aikaisemmin, jo ennen sote-uudistusta. Meidän on keskityttävä löytämään ratkaisuja.
Vaalit voittanut kokoomus ajoi ennen vaaleja miljardin säästöjä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Torstaina Orpo sanoi, että tavoitteena olisi supistaa sote-menojen kasvua 1,5 miljardin euron edestä.
Kokoomus on kiistänyt, että tämä tarkoittaisi itse palveluista leikkaamista. Säästökeinoista Orpo nosti esille Sitran tuoreen esityksen siitä, että dataa hyödyntämällä voitaisiin saavuttaa jopa satojen miljoonien eurojen säästöt sosiaali- ja terveydenhuollossa.
– Tämä on vain yksi esimerkki. Kyllä keinoja on, joilla ei tarvitse koskea itse palveluihin, mutta tämä on äärimmäisen vaikea asia.