Miltä näyttää koronakriisistä toipuvan EU:n tulevaisuus? – vuoden odotetuin EU-puhe valottaa tietä eteenpäin

Euroopan unionin menneitä ja tulevia toimia arvioidaan tänään, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää EU-parlamentin täysistunnossa odotetun Unionin tila -puheen.

Puheenvuoroa pidetään EU-vuoden tärkeimpänä, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun viime joulukuussa aloittanut von der Leyen pitää sen.

Von der Leyenin odotetaan käyvän läpi esimerkiksi EU:n selviytymistä koronaviruskriisistä, talouden elpymistä, toimia ilmastotavoitteiden eteen sekä EU:n ulkosuhteita. Puheessa hänen on myös määrä esitellä komission seuraavan vuoden painopisteitä.

Puheen jälkeen europarlamentaarikot keskustelevat von der Leyenin kanssa EU:n tilasta ja tulevaisuudesta.

Von der Leyenin valtakauden ensimmäistä vuotta on määritellyt vahvasti koronaviruspandemia, sen aiheuttama talouskriisi sekä niihin vastaaminen.

Komission saavutuksista Von der Leyen nostanee esiin ainakin 750 miljardin euron elpymispaketin, josta jäsenmaat saavuttivat poliittisen sovun heinäkuun huippukokouksessa.

Tuolloin löytyi poliittinen yhteisymmärrys myös EU:n seitsenvuotisesta budjetista, joka viitoittaa tulevien vuosien rahankäyttöä.

Komissio esitteli alkuvuodesta vihreän kehityksen ohjelman ja ilmastolain, jonka lähtökohtana oli, että EU:sta tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Von der Leyenin odotetaankin korostavan puheessaan ilmastotoimia ja esittelevän mahdollisesti uuden, kireämmän ilmastotavoitteen vuodelle 2030.

Vuoden 2030 ilmastotavoitteen kiristämistä odotettiin jo keväällä ilmastolakiesityksen yhteydessä, mutta tuolloin komissio halusi vielä jatkaa vaikutusten arviointia.

On ennakoitu, että von der Leyen esittäisi uudeksi vuoden 2030 ilmastotavoitteeksi vähintään 55 prosentin vähennystä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Nykyinen tavoite vuodelle 2030 on 40 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöihin.

Suomi on kannattanut EU:n ilmastotavoitteen kiristämistä.

On myös kiinnostavaa, ottaako von der Leyen puheessaan kantaa meneillään oleviin neuvotteluihin Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta.

Britannia jätti EU:n jäsenyyden tammikuun lopussa, minkä jälkeen käydyt neuvottelut uudesta suhteesta ovat edenneet tahmeasti.

Uusin käänne brexit-vyyhdissä nähtiin viime viikolla, kun Britannian hallitus esitteli lakiehdotuksen, joka toteutuessaan rikkoisi jo allekirjoitettua EU-erosopimusta.

EU on vaatinut Britanniaa poistamaan syyskuun loppuun mennessä lakiesityksestä kohdat, jotka ovat ristiriidassa erosopimuksen kanssa.

Von der Leyenin puheesta voi odottaa näkemyksiä EU:n kansainvälisiin suhteisiin.

Von der Leyen on aiemmin linjannut, että hänen komissionsa on myös ”geopoliittinen komissio”, joka pyrkii vahvistamaan EU:n asemaa maailmanpolitiikan näyttämöllä ja puolustamaan sääntöpohjaista, monenkeskistä kansainvälistä järjestelmää.

Ajankohtaista on myös siirtolais- ja turvapaikanhakijatilanne Kreikassa Morian leirin palon jäljiltä. Von der Leyen on lupaillut, että komissio tuo julki esityksen EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta jo ensi viikolla.