Milloin ja missä otettiin Suomen ensimmäinen valokuva? – Yllättävä yhteys Alfred Nobeliin
Valokuvaus keksittiin 1800-luvun alkupuolella. 1800-luvulla otettuja kuvia on säilynyt melko runsaasti, mutta kuitenkin esimerkiksi Suomessa valokuvauksesta tuli koko kansan ulottuvilla ollut asia vasta 1900-luvun puolella.
Verrattain harva suomalainen löytää valokuvia esivanhemmistaan 1890-luvulta, mutta 1910-luvulta kuvia löytyy jo paremmin.
Hyvä esimerkki on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teossarjan kolmas osa. Siinä Koskelan Jussi ehtii päästä elämänsä ainoaan valokuvaan vielä viimeisinä elinvuosinaan 1920-luvun alussa.
Samoin moni voi muistaa Hovimäki-televisiosarjasta kohtauksen, jossa Lindhofien aatelisperhe asettuu valokuvattavaksi jo 1850-luvulla.
Mutta milloin Suomessa otettiin kaikkein ensimmäinen oikea valokuva ja missä se otettiin?
Vanhin olemassa oleva valokuva koko maailmassa on vuodelta 1826. Joseph Nicéphore Niépce (1765–1833) otti Point de vue du Gras -nimisen kuvan Saint-Loup-de-Varennesissa Ranskassa. Kuvasta voi erottaa katon ja savupiipun sekä muita maalaistalon rakenteita.
Valokuvaus yleistyi 1840-luvulla, ja oli monen ulottuvilla jo 1850-luvulla. 1853–56 käytiin Krimin sota, josta on säilynyt runsaasti kuvamateriaalia paikalle lähteneiden kirjeenvaihtajien ja sotareportterien ansiosta. Krimin sota teki valokuvauksesta merkittävän osan tiedonvälitystä.
Säilymättömiä ja ei-pysyviä valokuvia on mahdollisesti otettu jo niinkin kaukana historiassa kuin 1790-luvulla, mutta tästä ei ole säilynyt varmoja todisteita.
Suomeen valokuvaus saapui 1840-luvulla sen muutenkin yleistyessä. Ensimmäisen tunnetun ja säilyneen valokuvan maassa otti Turun piirilääkäri Henrik Cajander (1804–1848) 3. marraskuuta 1842.
Valokuvalla on ikää siis jo huimat 183 vuotta.
Valokuva oli dagerrotyyppi. Dagerrotypia on varhain käytetty kuvaustapa, jossa pitkään valottuva kuva muodostuu huolellisesti kiillotetulle hopeapintaiselle kuparilevylle.
Cajander otti kuvan Turun Uudenmaankadulla. Hän lienee halunnut tehdä selväksi, missä historiallinen kuva on otettu, sillä taustalla näkyy Turun tuomiokirkon torni.
Varsinainen kohde on Nobelin talo, joka sijaitsi Uudenmaankadun ja Vähän Hämeenkadun risteyksessä. Paikalta noin sadan metrin päässä lounaassa sijaitsee Vartiovuoren tähtitorni. Tuomiokirkko on parin sadan metrin päässä pohjoisessa.
Nobelin talo on sittemmin purettu. Empiretyylinen kivitalo valmistui vuonna 1838. Valokuvassa näkyy siis tuon ajan tyypillistä arkkitehtuuria.
Taloa kutsuttiin Nobelin taloksi siitä syystä, että sen oli suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Immanuel Nobel (1801–1872). Nobel tunnetaan myös dynamiitin keksineen ja Nobelin palkinnot perustaneen Alfred Nobelin isänä.
Nobelin talo purettiin Uudenmaankadun levennyksen tieltä vuonna 1962. Purkamista vastustettiinkin tiukasti, mutta lopulta kaupunginhallitus päätti asettua purkamisen puolelle. Talon arveltiin haittaavan liikennejärjestelyjä liikaa, ja toisaalta sen nähtiin menettäneen rakennustaiteellista arvoaan.