Kuinka kauas historiaan ihmiskunnan linkit ulottuvatkaan? – Hän on aikaisimmin syntynyt valokuvaan, hän videokuvaan ja hän äänitteelle päässyt ihminen

Historia

Video ja valokuva sekä äänitteet ovat tunnetusti suoria, valehtelemattomia todisteita. Mysteereitä voi silti liittyä niihinkin.

Vanhoissa valokuvissa, videofilmeissä ja äänitteissä kiehtoo yleensä se, että ne ovat suoria linkkejä siihen, miltä ihmiset todella ovat näyttäneet ja kuulostaneet kauan sitten ja miten he ehkä ovat eläneet.

Mutta kuinka kauas historiaan pitääkään mennä, että varhaisimmat tallenteet löytyvät? Ja minkä aikakauden ihmisiin niiden kautta saa ”yhteyden”?

Vanhin olemassa oleva valokuva on vuodelta 1826. Joseph Nicéphore Niépce (1765–1833) otti alla näkyvän Point de vue du Gras -nimisen kuvan Saint-Loup-de-Varennesissa Ranskassa. Kuvasta voi erottaa katon ja savupiipun sekä muita maalaistalon rakenteita.

Valokuvaus yleistyi 1840-luvulla, ja oli monen ulottuvilla jo 1850-luvulla. 1853–56 käytiin Krimin sota, josta on säilynyt runsaasti kuvamateriaalia paikalle lähteneiden kirjeenvaihtajien ja sotareportterien ansiosta. Krimin sota teki valokuvauksesta merkittävän osan tiedonvälitystä.

Säilymättömiä ja ei-pysyviä valokuvia on tiettävästi otettu jo 1790-luvulla, mutta tästä ei ole säilynyt varmoja todisteita.

Vanhimmasta liikkuvasta kuvasta vastaa niin ikään ranskalainen keksijä Louis Le Prince (1841–kadonnut 1890).

Tästä linkistä löytyy muutaman sekunnin kestävä 14. lokakuuta 1888 Englannissa kuvattu Roundhay Garden Scene.

Ranskalaisille menee kunnia myös vanhimmasta äänitteestä. Edouard-Leon Scott de Martinville (1817–1879) ei kyennyt kuuntelemaan omia äänitteitään, sillä äänityslaite vain piirsi äänen paperille. Nykyaikainen teknologia on kuitenkin avannut Scott de Martinvillen äänet meidän kuultavaksemme.

Vanhin äänite on 17. elokuuta 1857 äänitetty Jeune Jouvencelle eli nuori tyttönen. Äänitteessä on luultavasti laulua, mutta äänitys toimi niin huonosti, että nopeus ja taajuudet ovat aivan sekaisin.

Usein vanhimpana äänitteenä, ja ainakin vanhimpana onnistuneena, mainitaan Scott de Martinvillen 20. huhtikuuta 1860 äänittämä laulun pätkä. Siinä mitä luultavimmin hän itse laulaa ranskalaista Au Clair de la Lune -kansanlaulua. Sekin paljastui ihmiskunnan korville vasta nykyteknologialla. Aluksi äänite kuulosti korkeammalta, ja laulajaksi nimettiin ”tuntematon nainen”. Kun soittonopeus tajuttiin vääräksi, laulajaksi paljastuikin matalampaa ääntä ja hitaampaa tempoa laulava mies, eli luultavasti Scott de Martinville itse.

Jeune Jouvencelle löytyy tästä linkistä ja Au Clair de la Lune tästä linkistä.

Nämä ovat siis varhaisimmat hetket, joihin kyseiset tallennetaiteet ja -tekniikat ihmiskunnan vievät.

Pidemmälle pääsee sitä kautta, kun miettii, ketkä ovat varhaisimmin syntyneet ihmiset, jotka viestivät olemassaolostaan meille suoraan kuvasta tai äänitteestä.

Tiedot eivät ole varmoja, sillä moni tieto voi olla hävinnyt tai piilossa, mutta parhaan mahdollisen tiedon pohjalta seuraavia asioita voi pitää faktoina.

Aikaisimmin syntynyt liikkuvalla kuvalla esiintyvä henkilö on paavi Leo XIII. 2. maaliskuuta 1810 syntynyt italialainen kreivi Gioacchino Vincenzo Raffaelle Luigi Pecci, josta tuli paavi Leo vuonna 1878, pääsi videofilmille vuonna 1896. Hän kuoli vuonna 1903.

Videoon pääset tästä linkistä.

Väitetysti eräässä paljon huomiota saaneessa 1900-luvun alun videossa lankaa kehrää vuonna 1791 syntynyt ihminen, mutta tämä on todistettu paikkansa pitämättömäksi. Videon henkilö oli selvästi nuorempi.

Vanhin äänitteelle päässyt ihminen ei aivan vie meitä 1700-luvulle. Saksalainen sotamarsalkka Helmuth von Moltke syntyi 26. lokakuuta 1800. Hänen ääntään saatiin talletettua kahdelle äänitteelle 21. lokakuuta 1889.

Oheisen linkin takana olevissa äänitteissä kuuluu kahden ihmisen ääniä. Niistä von Moltken ääni kuuluu hiljaisemmalla, äänittäjän selvemmin kummankin äänitteen alussa. von Moltke lausuu Shakespearea ja Goethea, äänittäjä kertoo ajan ja paikan. Sotamarsalkka von Moltke tunnistettiin äänitteiltä vasta 2010-luvun alussa, kun kirjalliset tiedot kyseisistä äänitteistä löydettiin arkistosta.

Mainituista keksinnöistä varhaisin on valokuva, joten on luonnollista, että valokuvaan on päässyt kaikkien aikojen tallennenestori. Itse asiassa valokuvissa on säilynyt hyvinkin suuri joukko ennen Leo XIII:tta ja von Moltkea syntyneitä 1700-luvun lapsia.

Kaikki kandidaatit varhaisimmin eläneeksi valokuvatuksi ihmiseksi tulevat Yhdysvalloista. Ennätyksellisin väite syntymävuodesta on 1737, mutta sen puolesta ei ole todisteita. Kyseisellä henkilöllä olisi myös ollut niin paljon ikää, ettei se ole ollut 1800-luvulla mahdollista.

Aikaisimmin syntynyt valokuvattu henkilö on luotettavimpien todisteiden valossa Conrad Heyer. Yhdysvaltalainen maanviljelijä ja itsenäisyyssodan veteraani vie meidät peräti 1700-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Hän syntyi 10. huhtikuuta 1749. Heyer valokuvattiin vuonna 1852 ja hän kuoli 106-vuotiaana 1856.

Perspektiiviä saa, kun ajattelee, että Heyer todennäköisesti tunsi 1600-luvulla syntyneitä ihmisiä. Heyerin syntyessä Suomessa oli vielä tuoreessa muistissa pikkuvihan aika eikä isostakaanvihasta ollut kauaa. Britteinsaarilla oli sodittu jakobiittikapinat ja Itävallassa perimyssodat. Valistusfilosofia, piano ja merenkulkua mullistanut sekstantti olivat tuoreita keksintöjä. Protestanttinen maailma otti nykyisen gregoriaanisen kalenterin käyttöön vasta muutama vuosi Heyerin syntymän jälkeen.