Millainen on Suomessa toimiva Mantaqa-jengi, joka on yhdistetty laajaan huumejuttuun?

Uutisissa on viime aikoina noussut esiin Mantaqa-niminen jengi, josta ei ole Suomessa juuri aiemmin puhuttu. Mantaqa nousi otsikoihin myös maanantaina, kun Helsingin käräjäoikeudessa alkoi laajan huumejutun käsittely.

Jutussa on 20 syytettyä ja yli 60 syytekohtaa. Syytteet koskevat muun muassa törkeitä huumausainerikoksia, törkeää ampuma-aserikosta, lääkerikoksia ja salakuljetuksia. Haastehakemuksen mukaan rikoksia on tapahtunut pääkaupunkiseudulla vuosina 2019–2021.

Vaikka Mantaqa on julkisuudessa liitetty juttuun, ei asia erikoissyyttäjä Heli Vesaajan mukaan varsinaisesti liity kyseiseen jengiin. Syyttäjien näkemyksen mukaan jutussa on kuitenkin kyse laajamittaisten huumausainerikosten tekemistä varten järjestäytyneestä toiminnasta. Vesaaja kertoo, että syyttäjien käsityksen mukaan kokonaisuudessa on ollut yksi johtaja.

–  Katsomme, että tässä on organisaatio, mutta tämä ei varsinaisesti ole Mantaqa-jengiin liittyvä asia. Sanotaanko näin, että poliisin mukaan tässä kokonaisuudessa olisi mukana mahdollisia Mantaqa-jengiin läheisesti liittyviä henkilöitä, kertoo Vesaaja.

Syytetyille vaaditaan vuodesta 13 vuoteen vaihtelevia vankeusrangaistuksia.

Keskusrikospoliisin rikoskomisarion Kimmo Sainion mukaan huumejutun syytetyistä muutamat liittyvät Mantaqaan.

Sainio kertoo, että pääkaupunkiseudun poliisiyksiköissä Mantaqasta tehtiin ensimmäiset havainnot muutama vuosi sitten.

–  Meidän esitutkintojemme perusteella se on tämmöinen perinteinen järjestäytynyt rikollisryhmä, eli se on toiminut huumeiden maahantuontiorganisaationa ja ottanut vastaan suuria määriä huumeita, joita on levitetty eri puolille Suomea. Siinä mielessä se on perinteinen huumeryhmä, mutta taustansa takia se ehkä poikkeaa valtavirrasta, Sainio kertoo.

–  Siinä yhdistävä tekijä eivät ole mitkään liivit vaan ennemminkin kulttuuritausta tai alueellinen yhteys eli se mistä alun perin ollaan lähtöisin, ehkä kieli ja se asuinalue, millä pääkaupunkiseudulla on asuttu.

Sainio kertoo, että Mantaqaan liittyneissä esitutkinnoissa moni epäillyistä on asunut Espoon alueella. Epäillyt ovat olleet Suomen kansalaisia, mutta heidän juurensa ovat Lähi-idän suunnalta. Suurin osa jengiin yhdistetyistä on 1990-luvulla syntyneitä miehiä.

Esitutkintojen perusteella ryhmässä johtavassa asemassa on 4–5 ihmistä. Sainion mukaan jengin kokoa on kuitenkin vaikea määrittää, varsinkaan kun näkyviä tunnuksia ei ole.

Sainion mukaan Mantaqaan liittyen on tutkittu myös väkivaltarikoksia.

–  Siellä on velanperintään liittyvää väkivaltaa, ampuma-aserikoksia ja rahanpesurikollisuutta, mikä myös liittyy perinteisesti huumausainerikollisuuteen, hän sanoo.