Maskeista ja käsihygieniasta on tullut rutiineja, mutta uusi tutkimustieto uppoaa heikommin – valtioneuvoston kanslia hyödyntää käyttäytymistiedettä koronakriisissä
Suomalaiset pitävät edelleen tärkeänä suojata itseään ja muita koronavirukselta, mutta lähikontaktien välttely koetaan raskaaksi.
Asia selviää muistiosta, jonka valtioneuvoston kanslian KETTU-työryhmä (Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa) on laatinut koronakestävyydestä ja suojautumisen ylläpitämisestä.
Kyselyssä ja haastatteluissa selvitettiin, miten vastaajat kokevat omaehtoiset suojautumistoimenpiteet, kuten maskien käytön ja kontaktien rajoittamisen.
Vastausten perusteella 89 prosenttia suomalaisista pitää edelleen tarpeellisena suojella itseään ja muita koronaviruksen leviämiseltä myös kahden rokotteen jälkeen. Erilaiset suojautumiskeinot koetaan eri tavoin, ja vain osa keinoista lisää vastaajien kokemaa koronaväsymystä.
Monilla vastaajilla käsitys tehokkaista suojaustoimenpiteistä ja koronan leviämisestä on rakentunut epidemian alkuvaiheilta, kun koronaan liittyviä uutisia seurattiin ahkerammin. Alussa paljon uutisoidut toimenpiteet, kuten käsihygienia ja maskien käyttö ovat jääneet parhaiten mieleen ja niistä on jo muodostunut uusia rutiineja.
Uusi tutkimustieto koronaviruksen pääasiallisesta leviämismekanismista ei puolestaan ole tavoittanut suurta osaa vastaajista. Ilmanpuhdistus ja tuulettaminen koetaan merkitykseltään vähäisempinä suojautumiskeinoina.
Muistiossa todetaan, että omaehtoinen suojautuminen antaa lisäapua pandemian hallintaan.
Moniin tilanteisiin voidaan antaa yleinen suositus tai määräys suojauskeinoista, mutta lisäksi on paljon arjen tilanteita, joihin yleispätevää suositusta ei voida antaa.
Ajankohtainen tieto tartuntamääristä, viruksen leviämistavasta ja tehokkaista suojauskeinoista voikin tukea omaehtoisessa suojautumisessa.
– Tieto siitä, että voimme itse tehdä paljonkin, on tärkeä myös henkisen kriisinkestävyyden kannalta, sanoo KETTU-työryhmän jäsen, tutkija Matti Heino Helsingin yliopistosta.
– Omasta tartunnasta kannattaa kertoa viipymättä niille, joiden kanssa on ollut lähikontaktissa. Maskin käyttö on jo monelle rutiini, jota kannattaa pitää yllä, ja tutkimustieto puoltaa FFP2- tai FFP3-tason suojainten käyttöönottoa. Kotitestit ovat myös hyödyllisiä ja riittävän luotettavia monessa tilanteessa.
Huoli omista läheisistä motivoi monia vastaajia välttelemään sosiaalisia kontakteja, mutta pitkäaikaista eristäytymistä voi olla vaikea ylläpitää.
Valtioneuvoston kanslian Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeessa on kokeiltu käytännössä käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa.
Hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Maarit Lassander kertoo, että kyselyn vastaajat kokevat eristäytymisen raskaaksi, ja se voi pidemmän päälle heikentää hyvinvointia.
– Läheisimpien ihmisten terveysturvallinen tapaaminen voi tukea mielenterveyttä, ja samalla voi karsia kaukaisempia kontakteja, hän sanoo.
Muistio pohjautuu valtioneuvoston kanslian tilaamaan Kansalaispulssi-kyselyyn ja nuorten aikuisten kansalaishaastatteluihin loppusyksystä 2021.