Martti Talja teki työuransa unelmaduunissa lääkärinä, mutta eläkeiässä tie vei eduskuntaan – “Politiikkaan lähteminen on tapa osoittaa kiitollisuuttani"
Jotkut päätyvät lapsuuden tai varhaisnuoruuden unelma-ammatteihinsa. Martti Talja on yksi heistä.
– Se oli kouluajan haaveita ja vaikutti tietysti myös ainevalintoihin. Lukioon mennessäni tiesin, että haluan lääkäriksi ja nimenomaan kirurgiksi. Minulla oli tässä eräs lähisukulainen esikuvana ja innoittajana, Talja muistelee.
Vuonna 1971 parikymppinen Talja sitten jo löysikin itsensä Helsingin yliopiston käytäviltä tuoreena lääketieteen ylioppilaana. Opinnoissaan Talja päätyi tavoitteensa mukaisesti kirurgian pariin ja erikoistui urologiaan.
Varsinaisten lääkärintöiden lisäksi Talja siirtyi melko pian osa-aikaisiin hallinnollisiin tehtäviin. Tieteellistä työtä Talja on jatkanut myös pitkin uraansa.
Kunniamaininnan saanut väitöskirja valmistui 1986 ja Talja on tehnyt tämän jälkeen töitä lukuisissa tieteellisissä välineturvallisuus- ja terveydenedistämishankkeissa. Professorin arvon hän sai vuonna 2005.
Hallinnolliset tehtävät olivat Taljan uran pääpainona 1990-luvun alkupuolelta ja kokoaikaisia vuodesta 2000. Viimeiset seitsemän vuotta ennen eduskuntaan valintaansa Talja toimi Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajana. Eduskuntaan hänet valittiin keskustan listalta Hämeen vaalipiiristä vuonna 2015.
– Hallinnossa opin arvostamaan kokonaisuuksia. Se oli hyvä koulu, sote-järjestelmässä ei oikein ole alueita, joita en tunne.
Hallituksen sote-uudistus kaatui, ja hallitus siinä mukana, mutta tarve uudistuksille ei. Erityisen huolissaan Talja on lasten ja nuorten tilanteesta.
– Vanhemmuus on kateissa, eivätkä perheet saa varhaisvaiheen tukea tarpeeksi. Erityisen tärkeää ammattilaisten mukaan on huomio varhaislapsuuteen. Silloin tapahtuu passiivinen oppiminen, joka luo tottumuksia eri tilanteissa reagoimiseen.
– Nuorten osalta jokaisen tulisi suorittaa tutkinto. Tällä hetkellä toisen asteen koulutus puuttuu peräti 60 000 nuorelta. Toisen asteen koulutuksessakin omaehtoisen opiskelun osuus on liian suuri ja nuoret eivät selviä. Tukihenkilöstöön on osoitettukin lisäresursseja. On tärkeää, että nuoret pääsevät keskustelemaan ongelmistaan ja avun piiriin, Talja lausuu.
Vanhuspuolelle Talja toivoo parempia avuntarpeen mittausmenetelmiä.
– Apua tarvitsevia ikääntyneitä, sekä kotona että hoivassa asuvia, tulisi arvioida yhtenäisin mittarein. Valtakunnallisin mittarein voidaan yhdenvertaistaa toimintatavat koko maassa – samoin kriteerein tarjotaan palveluita koteihin ja siirrytään palveluasumiseen. Ilman yhteisiä mittareita asioita katsotaan ja arvotetaan liian eri tavoin.
Talja kasvoi maatilalla Asikkalassa. Sokerijuurikaspelloilla kykkiminen ja maatalon kesä- ja huoltotyöt opettivat paitsi työteliäisyyttä, myös kädentaitoja. Muussa tapauksessa hänestä ei ehkä olisi tullut kirurgia.
Vaikka Asikkala onkin Päijät-Hämettä, kotoa sydämeen tarttui myös karjalaisuus.
– Molemmat vanhemmat ovat kotoisin rajan taakse jääneestä Vuoksenrannan Kaskiselän kylästä. Olen ollut Vuoksenranta-seurassa aktiivinen 80-luvun puolivälistä alkaen, ollut sen puheenjohtaja vuosikymmenen ja nyt kunniapuheenjohtaja. Olenpa osallistunut Vuoksenrannassa kirkonkin entistämiseen.
Nuoremmille polville Talja pyrkii välittämään tietoisuutta karjalaisuudesta.
– Kyse on siitä, miten vanhaa perinnettä siirretään seuraaville sukupolville. Voimme olla myös kiitollisia siitä, miten paljon vanhasta elämänmuodosta on saatu talteen ahkeran perinnetyön tuloksena.
Vaikka nyt ensimmäistä eduskuntakauttaan lopetteleva Talja lähtikin politiikkaan vasta liki eläkeikäisenä, heräsi vaikuttamisen palo hänessä jo nuorena.
Hän toimi opiskelijapolitiikassa ja lääkärijärjestöissä, mutta tilaa puoluepoliittiselle sitoutumiselle ei ajan ilmapiirissä ollut kuin laitavasemmistolaisilla lääketieteen opiskelijoilla. Puoluekanta Taljalla oli kuitenkin selvänä mielessä alusta asti.
– Keskustalaisuus on ollut mukana arvoissani kaiken aikaa, työnteossakin. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, samoin kuin ihmisen oman vastuun korostaminen ovat olleet arvopalettini peruselementtejä myös terveyspalvelujärjestelmän tutkimustyössä. Olen vain ollut sellaisissa töissä, ettei politiikan tekeminen ole ollut aiemmin mahdollista.
– Politiikkaan lähteminen oli minulta myös tapa osoittaa kiitollisuuttani, se on tavallaan velanmaksua. Olen tässä maassa saanut opiskella, tehdä töitä huippuyliopistojen kanssa, kliinisessä työssä ja hallinnossa. Tästä tulee motivaatio antaa osaamistaan yhteisiin asioihin, Talja näkee.
Haastattelu on julkaistu alunperin Suomenmaan viikkolehdessä 22.3.2019. Lehden voit tilata täältä.