"Maatalouden rahavirrat tehdään kotieläintuotannolla, ei jäniksenruualla" – oppositio neuvoi ministeriä ruokalinjauksissa
Hallitus ei aseta lihantuotantoa ja kasvistuotantoa vastakkain, vakuuttaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
Essayah painotti eduskunnan keskustelussa hallituksen ruokastrategiasta, että hallitus lähtee suomalaisen tuotannon monimuotoisuudesta ja omavaraisuuden turvaamisesta. Siihen kuuluvat hänen mukaansa Suomen ilmasto-oloissa niin lihan- kuin kasvintuotantokin.
Ministeri oikaisi myös lukuja kansallisesta omavaraisuudesta.
– Siis kyllähän meillä tällä hetkellä ensinnäkin maidossa on 111 prosenttia, eli se ylittää meidän omavaraisuuden, sianlihassa mennään hiukka yli 100 prosentin ja naudassa ollaan siellä 87 prosentissa, että kyllä se suomalainen omavaraisuus edelleenkin on aika komeaa katsottavaa monissa tärkeissä elintarvikkeissa, hän selvitti.
Keskustasta muistutettiin kotieläintuotannon olevan maatalouden taloudellinen moottori. Timo Mehtälä huomautti, että maatalouden rahavirrat tehdään ”kotieläintuotannolla, ei jäniksenruualla”.
Mehtälä näki, että Suomessa on hyvä panostaa kotieläintuotantoon, koska ruoho kasvaa ja vettä ja puhdasta ilmaa on.
– Nyt viimeisin tutkimus, joka tuli viime viikolla julki, on siitä, että nurmipellot sitovat hiiltä yli kaksi kertaa enemmän kuin tähän mennessä on laskettu ja viljapellotkin 40 prosenttia. Tämä on niin mullistava uutinen kotieläintuotannon kannalta, että tämä pitää kaikkien huomioida, Mehtälä evästi.
Keskustan Eerikki Viljanen muistutti maanviljelijöiden akuutista hädästä ja viimeaikaisista traktorimarsseista. Hän tiukkasi ministeriltä, aikooko tämä tuoda nyt aivan pian pidettävään kehysriiheen konkreettisia toimia, joilla saataisiin helpotettu välittömästi tilojen talousahdinkoa helpotettua.
Essayah korosti elintarvikemarkkinalain uudistamista, jolla pyritään puuttumaan kohtuuttomiin sopimusehtoihin, joissa tuottaja joutuu myymään alle tuotantokustannusten. Hän myönsi maatalouden kipupisteeksi sen riippuvuuden fossiilisista polttoaineista ja ulkomaisista raaka-aineista.
– Tärkeäähän olisi ymmärtää se, että maatalouden pitää olla kannattavaa. Kyllä jokainen viljelijä haluaa tehdä sellaista ruoantuotantoa, joka on myöskin ympäristöllisesti kestävää, mutta jos siellä viivan alla ei ole kerrassaan mitään, niin aika vaikeaa on tehdä silloin kestävästi ympäristötoimenpiteitä.
Vihreiden Tiina Elo näki, että kestävän kotimaisen ruuantuotannon edellytysten turvaaminen edellyttää fossiilisista polttoaineista irtautumista ja lannoiteomavaraisuuden vahvistamista. Ruokavientiä ei Elon mukaan pidä perustaa tehotuotetun broilerin ja sianlihan vientiin, kuten nyt tehdään.
– Broilerit on jalostettu kasvamaan niin nopeasti ja niin isoiksi, että ne kärsivät kivusta käytännössä koko valveillaoloaikansa, ja porsaiden kastraatiokiellon poistamista hallitus perustelee nimenomaan viennin vaarantumisella. Kärsimystä ei ole kestävää perustella sillä, että muualla asiat ovat vielä huonommin, hän huomautti.
Elo piti myönteisenä, että jotkut yritykset ovat lähteneet ennakkoluulottomasti kehittämään kasvipohjaisia tuotteita ja viemään niitä myös maailmalle.
– Todella toivon, että tämä kasvupotentiaali hallituksessa tunnistetaan. Onneksi myös sentyyppisiä puheenvuoroja on täällä salissa kuulunut, hän summasi.