Maailmantalouden sumuinen tila ja viennin romahtaminen huolestuttavat Vanhasta – yrityksille ei ole kuitenkaan nyt luvassa uusia tukipaketteja
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan politiikan syksyyn mennään suuressa sumussa, kun korona jyllää maailmalla.
Vientivetoisen Suomen pelkona on tilauskantojen romahtaminen.
On olemassa riski siitä, että koronaa seuraa maailmalla taloudellinen taantuma, joka iskisi rajusti Suomeen tilanteessa, jossa velkaa on jo valmiiksi paljon, rahaministeri muistuttaa.
– Suomen viennin näkymä huolestuttaa. Se on ylivoimaisesti suurin huolenaiheeni, sillä menetykset voivat olla todella suuria, Vanhanen sanoi vieraillessaan politiikan toimittajien lounastilaisuudessa.
Sumua lisää se, ettei nykyiseen taloustilanteeseen voi juurikaan hakea apua talousteorioista.
– Ollaan osittain negatiivisessa korossa, inflaatiota ei tekemälläkään saada nousemaan ja ollaan jättimäisissä alijäämissä. Mitä tästä kaikesta seuraa, se on suuren luokan kysymys, johon vanhat teoriat eivät vastausta anna.
Vanhanen muistuttaa, että reilun 10 vuoden takaiseen finanssikriisiin ajauduttiin tilanteessa, jossa julkinen talous oli reilusti ylijäämäinen, ja Suomi lyhensi velkaansa.
Yhden amerikkalaispankin konkurssi johti kuitenkin asetelmaan, jonka seurauksena Suomen valtio velkaantui 2010-luvulla noin 50 miljardilla eurolla.
– Tämä on se taustamaisema, johon kannattaa peilata tällä hetkellä maailmantalouden tilannetta. Huoli viennistä on ehdottomasti suurin, mutta en ole lupaamassa uusia tukipaketteja, Vanhanen sanoo.
Uutta tukipakettia vientiyrityksille vaati juuri torstaina esimerkiksi Teknologiateollisuus, jonka mukaan alan yrityksille osoitetut kyselyt osoittavat, että syksystä on tulossa vaikea.
Vanhanen kuitenkin muistuttaa, että tulevaisuuden maisema on vielä hyvin epäselvä, ja kesäkuussa on jo tehty jättimäinen lisätalousarvio, jonka lisäksi tulee kesällä hyväksytty EU:n elvytysbudjetti.
– En ole budjettiriiheen kasaamassa sellaista odotusta, että nyt tulisi joku paikkauspaketti.
Mitä tästä kaikesta seuraa, se on suuren luokan kysymys, johon vanhat teoriat eivät vastausta anna.
Vanhanen uskoo, että kotimaan politiikasta riippuvat asiat kyllä hoituvat.
Syyskuun budjettiriihestä ei ole tulossa erityisen vaikeaa, hän näkee.
– Suhteellistaisin, että toisessa reunassa on se sumu, mitä maailmantaloudelle on käymässä Suomen markkina-alueella koronan myötä.
Vanhanen kertoo luottavansa siihen, että kun hallitus keväällä kohtuullisen hyvin pystyi luotsaamaan Suomen koronan ensimmäisen aallon yli, se varmasti pystyy tekemään myös luottamusta herättävät talouspäätökset.
– Sen pitää olla helpompi urakka kuin mikä oli keväällä tuntemattoman koronaviruksen edessä.
Budjettiriihessä palataan kehyskuriin ja tehdään ”mittakaavaltaan suhteellisen pieniä verontarkennuksia”.
Työllisyystoimien aikatauluista on hallituksen sisällä yhä niin sanottuja vivahde-eroja, kun keskustan mukaan 30 000 ensimmäistä uutta työpaikkaa pitää olla luotuna hallitusohjelman mukaisesti budjettiriiheen, mutta pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan päätöksiä voi koronatilanteen vuoksi venyttää myös loppuvuoteen.
Vanhanen ei kuitenkaan takerru tähän, vaan sanoo, että riihessä nähdään, mitkä päätökset ovat mahdollisia.
– Kaikki tietävät, että on vivahde-eroja, en voi niitä muuttaa, hän muotoilee.
Työllisyystoimista Vanhanen sanoo pitävänsä työttömyysturvan porrastusta poliittisesti hyvin vaikeana tilanteessa, jossa on paljon työttömiä ja lomautettuja.
Leikkausten aika ei myöskään ole nyt, hän korostaa.
– Nyt eletään elvytysvaihetta, kotimainen elvytys on käynnissä ja EU-tason elvytys alkamassa. Elvytysvaiheessa ei pidä psykologisesti antaa sen kanssa vastakkaisia viestejä.
– Elvytystä yleensä seuraa finanssipolitiikan tavalla tai toisella tehty kiristäminen, mutta se on tulevaisuudessa edessä. Siitä ei nyt budjettiriihessä tehdä päätöksiä. Nyt käsitellään toimia, jossa tässä alenevassa kierteessä lisätään kansalaisten ja yritysten luottamusta siihen, että kyllä Suomi ja suomalaiset tästä selviävät.
Koronan toinen aalto on Suomessakin huolenaihe, mutta Vanhanen ei halua ennakoida sitä, miten esimerkiksi ravintoloita tuettaisiin, jos ne jouduttaisiin taas sulkemaan.
– Pitää toimia niin, että epidemia ei etene kevään kaltaisella tavalla, eikä talous- ja työelämää koskevia rajoituksia jouduttaisi samalla tavalla jatkossa käyttämään.
EU:n elvytyspaketista ja yhteisvelasta käydään paljon kriittistä keskustelua.
Vanhanen peräänkuuluttaa kuitenkin vertailua siitä, mitä elvytyksellä on saatavissa, kun se tapahtuu koordinoidusti EU:n johtamana verrattuna siihen, että jokainen jäsenvaltio tekisi omia elvytyspakettejaan omilla mitoituksillaan ja aikatauluillaan.
– Uskon siihen, että koordinoitu toiminta tässä auttaa.
Vanhanen muistuttaa, että finanssikriisin oloissa euromaat takasivat pankkeja ja olivat valmiita pääomittamaan niitä.
– Se auttoi merkittävästi siihen, että finanssikriisi saatiin hallintaan. Elvytys on sukua samalle asialle.