Maailma kamppailee, mihin suuntaan Afrikka kallistuu – Tutkija: Venäjän ja Kiinan toimet siellä ovat täysin imperialistisia

Kylmän sodan vuosina maailmassa oli vain kaksi todellisuutta. Yhdysvaltojen johtama länsi, Neuvostoliiton itä. Paha oli aina sillä toisella puolella.

Nyt sama asetelma tuntuu palanneen. Jyväskylän yliopiston historian professorin Antero Holmilan mukaan se näkyy muuallakin kuin Ukrainan sodassa.

Maailma käy kamppailua liberaalin demokratian ja autoritäärisempien järjestelmien välillä. Toisella puolella on Yhdysvallat, EU ja muut länsimaat. Toisella puolella Venäjä ja Kiina tukijoineen.

Niiden välissä on paljon dominoteorian idean mukaisesti dominonappuloita, joiden kaatumista vastakkaiselle puolelle pelätään molemmissa päissä.

Yksi iso dominonappuloiden alusta on Afrikka. Holmilan mukaan Afrikalla tulee olemaan tulevina vuosikymmeninä paljon nykyistä enemmän taloudellista ja poliittista painoarvoa maailmassa. Se on vääjäämätön kehityskulku pelkästään väestökehityksen vuoksi.

Siksi sillä on paljon merkitystä, kummalle puolelle Afrikka kallistuu. Tällä hetkellä länsimaat ovat pahasti jälkijunassa.

Holmilan mukaan sekä EU että Yhdysvallat jättivät Afrikan oman onnensa nojaan kylmän sodan jälkeen. Kiina ja Venäjä ovat puolestaan olleet siellä vahvasti läsnä. 

Euroopan ja Afrikan suhteita hiertää kipeä kolonialistinen historiansa. Kiina ja Venäjä ovat osanneet käyttää sitä häikäilemättä hyväkseen. Maat ovat myös osanneet taloudellisen pelin, jossa Afrikka ostetaan omalle puolelle rakentamalla paljon infrastruktuuria ja tekemällä monimutkaisia rahoituskuvioita.

Yhdessä anekdootissa Kiina rakentaa Afrikkaan saapuessaan sinne sairaalan. Eurooppalaiset puolestaan pitävät saapuessaan saarnan korruptiosta. Se kuvaa Holmilan mukaan tietyllä tavalla osuvasti, miksi kiinalaiset ja venäläiset ovat afrikkalaisille helpompia kumppaneita kuin eurooppalaiset.

– Venäjän ja Kiinan toimet Afrikassa ovat kuitenkin ihan täysin imperialistisia, tärkeintä niille on vain oma etu. Osa Afrikan maista on jo huomannut menettäneensä omaa päätösvaltaansa sitoutuessaan niin vahvasti Kiinaan.

Vaikka demokratia ja länsimaat eivät ole tällä hetkellä Afrikassa kovassa huudossa, peliä ei kuitenkaan ole Holmilan mukaan täysin menetetty.

Länsimaat voisivat saada Afrikan puolelleen antamalla sille enemmän itsenäistä ääntä globaalilla kentällä. Afrikan omaa toimijuutta voisi vahvistaa antamalla esimerkiksi Afrikan unionille pysyvän paikan YK:n turvallisuuneuvostossa.

– Kiina ja Venäjä ei sitä missään nimessä haluaisi. Ne korostavat puhuvansa Afrikan puolesta, vaikka eiväthän ne todellisuudessa edusta muuta kuin omia intressejään. Jos Eurooppa ja Yhdysvallat aidosti onnistuisivat edistämään Afrikan omaa toimijuutta, sillä voitaisiin estää Afrikan dominonappuloiden kaatumista muille.