Luonnonsuojeluliitto kanteli Euroopan komissiolle suden, karhun, ilveksen ja saukon metsästyksestä

Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on tehnyt Euroopan komissiolle kaksi kantelua, jotka koskevat suden, karhun, ilveksen ja saukon metsästyskäytäntöjä.

SLL kanteli alkuvuonna toteutetusta suden kiintiömetsästyksestä sekä metsästyslain muutoksesta, joka tekee mahdolliseksi kiintiömetsästää myös saukkoja, ilveksiä ja karhua koko maassa.

SLL:n mukaan nykyinen kiintiömetsästysmalli rikkoo EU:n luontodirektiiviä ja estää kansalaisten muutoksenhakuoikeuden, mikä on vastoin EU-oikeutta ja Århusin sopimusta.

Kiintiömetsästyksessä alueelle annetaan metsästettävälle eläinlajille metsästyskiintiö, jonka täytyttyä metsästys pitää lopettaa. SLL katsoo, että mallista puuttuu vaatimus yksittäisten tappolupien perustelemisesta.

Tästä johtuen kiintiömuotoisesta metsästyksestä ei voi valittaa tuomioistuimeen, mikä on SLL:n mukaan ristiriidassa Århusin sopimuksen kanssa.

– Oikeuden päätökset ovat osoittaneet vuosi toisensa jälkeen sen, etteivät yleisluontoiset perustelut, kuten metsästyskulttuurin ylläpito, kelpaa. On erittäin huolestuttavaa, ettei lupien lainmukaisuutta voi nyt enää tarkistaa tuomioistuimessa, sanoo tiedotteessa toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

SLL huomauttaa tiedotteessaan, että vaikka suden suojelusäännöksiä on heikennetty sekä EU:ssa että Suomessa, ei suden suotuisan suojelutason saavuttamista luontodirektiivin mukaan saa edelleenkään vaarantaa.

– Eliölajin suojelun taso on suotuisa silloin, kun laji kykenee säilymään elinkelpoisena osana elinympäristöään. Susi on erittäin uhanalainen, ja sen kanta on Suomessa jakautunut maantieteellisesti kahteen osaan, mikä uhkaa sen perinnöllistä monimuotoisuutta, SLL:n tiedotteessa todetaan.

Karhun, ilveksen ja saukon SLL toteaa kuuluvan luontodirektiivin liitteeseen IV, eli ne ovat tiukasti suojeltuja. SLL katsoo, ettei kiintiömuotoinen metsästys ole niiden kohdalla laillista, koska jokainen tappolupa on perusteltava ja niihin on voitava hakea muutosta.