Ranskan ja Kanadan johtajilta vastaveto Trumpin karttaharjoituksille
Ranskan presidentti Emmanuel Macron tekee ensi viikonloppuna hieman pidemmän maakuntamatkan. Hän vierailee Ranskalle kuuluvilla Saint-Pierre ja Miquelonin saarilla Pohjois-Atlantilla noin 4 300 kilometrin päässä emämaasta.
Saaret, joista harva lienee kuullut, sijaitsevat vain parinkymmenen kilometrin etäisyydellä Kanadan Newfoundlandin rannikosta.
Noin 6 000 asukkaan saaria nostetaan nyt toden teolla kansainväliseen tietoisuuteen, sillä paikalle Macronia tapaamaan saapuu ensi sunnuntaina paikallista aikaa myös Kanadan pääministeri Mark Carney.
Carney on kaikkien aikojen ensimmäinen Kanadan pääministeri, joka vierailee saarilla. Ranskan presidentin edellisestä vierailusta on siitäkin ehtinyt kulua jo 12 vuotta.
Kaikkiaan kolmesta saaresta koostuva Saint-Pierre ja Miquelon ei kuulu Euroopan unionin alueeseen, mutta saarilla käytetään valuuttana euroa. Saarilla on yksi edustajan paikka Ranskan parlamentin molemmissa kamareissa.
Yhteydet emämaahan paranivat selvästi vuonna 2018, kun saarilta aloitettiin kesäajaksi suorat hieman yli kuusi tuntia kestävät lennot Pariisiin.
Ranskan presidentinkanslian mukaan korkean tason tapaamisella halutaan alleviivata sitä, että nykyisessä voimapolitiikan ja jännitteiden maailmassa Ranska ja Kanada vannovat yhä yhteistyön, vapauden, demokratian ja kansallisen itsemääräämisoikeuden nimiin.
Nimiä mainitsematta viestin kohde on selvä: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Hän on julkaissut viime aikoina sosiaalisessa mediassa monenlaisia erikoisia karttoja. Yhdessä niistä Yhdysvaltain tähtilipun värien alla ovat Yhdysvaltain lisäksi muun muassa Kanada, Meksiko, Grönlanti, Islanti sekä suuri osa Karibianmerta.
Kartan saattaa tulkita niin, että Yhdysvaltain hallintaan kuuluisivat Trumpin mielestä myös lukuisat Ranskan merentakaiset alueet; Saint-Pierre ja Miquelonin lisäksi muun muassa Guadeloupe ja Martinique.
Saint-Pierre ja Miquelon olivat Yhdysvaltain ja Ranskan erimielisyyden aiheena myös vuonna 1941, kun kenraali Charles de Gaullen Vapaan Ranskan joukot valtasivat saaret ja pidättivät kuvernöörin. Tämä oli uskollinen Ranskan saksalaismieliselle Vichyn hallitukselle, johon myös Yhdysvallat yritti vielä tuolloin pitää yhteyksiä.
Kanada on puolestaan ajautunut entistä pahempaan kauppasotaan Yhdysvaltain kanssa. Samalla Trumpin halventavasti ”kuvernööriksi” kutsuma Carney on noussut johtavaksi hahmoksi Trumpin politiikan vastustamisessa.
Kanadan pääministerinkanslian mukaan Ranska on Kanadalle historiallisesti luonnollinen kumppani maan rakentaessa uutta taloudellisten ja turvallisuussuhteiden verkostoa.
– Presidentti Macron ja minä ymmärrämme tämän suhteen merkityksen. Työskentelemme syventääksemme ja laajentaaksemme sitä tekoälyyn, kriittisiin mineraaleihin ja energiaan molempien kansojen hyväksi, Carney sanoo kansliansa tiedotteessa.
Matkallaan New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen saarille pysähtyvä Macron ottaa vierailullaan esiin myös yhden Trumpin inhokkiaiheista eli ilmastonmuutoksen.
Miquelonin kylässä on jo aloitettu muutto rannalta sisämaahan, jotta kylä pääsisi karkuun kohoavaa merenpintaa. Kyse on ensimmäisestä Ranskassa ilmastosyistä toteutettavasta kokonaisen yhteisön muutosta.