Loppuuko pankeista käteinen, jos poikkeustilanteessa kaikki rynnivät nostamaan rahaa? – Näin vastaa asiantuntija
Tuoreessa sisäministeriön varautumisoppaassa kehotetaan varamaan kotiin käteistä rahaa kolmen päivän tarpeisiin.
Mutta entä jos poikkeustilanne kestää ja ihmisten kotiin varaamat käteisvarat loppuvat? Loppuvatko silloin myös pankkien käteiset, kun kaikki ryntäävät yhtä aikaa nostamaan itselleen rahaa?
Vai määrättäisiinkö rahan nostamiselle jokin kattosumma?
– Eivät setelit ja kolikot loppuisi, toimistopäällikkö Jussi Kangas Suomen Pankista vastaa Suomenmaalle.
Kankaan mukaan kaupoissa maksamiseen käytetty käteinen palautuu kiertoon rahahuollon, laskentakeskusten, pankkiautomaattien ja pankkikonttorin kautta.
– Jos kiertoon tarvitaan lisää käteistä, rahahuollon toimijat tilaavat kysynnän kasvua vastaavan määrän Suomen Pankista, hän selventää sähköpostitse.
Kangas lisää, että liikkeelle laitettu lisäkäteinen palautuu aikanaan Suomen Pankkkiin, kun tarvittava kokonaismäärä pienenee.
Viivettä saattaisi kuitenkin tulla.
Jos käteisen kysyntä kasvaisi voimakkaasti ja nopeasti, olisi Kankaan mukaan mahdollista, että pankkiautomaattien uudelleen täyttämisessä tulisi paikoin viivästyksiä.
Hän huomauttaa, että suurin automaattiverkko ei ole riippuvainen verkkopankkien toiminnasta.
Kankaan mukaan euroalueen keskuspankeilla on käteiselle kahdenlaisia varastoja: logistisia ja strategisia.
Logistisilla varastoilla vastataan normaaleihin kysynnän vaihteluihin ja korvataan kierrosta poistetut huonokuntoiset setelit ja kolikot.
Strateginen varasto on puolestaan tarkoitettu käytettäväksi poikkeustilanteissa silloin, kun eurojärjestelmän logistiset varastot eivät riitä kysynnän odottamattomaan kasvuun.
– Varastoilla varmistetaan, että keskuspankit voivat vastata kysynnän muutoksiin kaikissa tilanteissa, Kangas tähdentää.
Mutta mistä rahat voisi poikkeustilanteessa nostaa, jos sähköt ovat poikki?
Kangas sanoo, että Suomessa käteisen jakelu tapahtuu pääasiassa pankkiautomaattien kautta, mutta myös pankkikonttoreiden ja kauppojen kautta.
– Poikkeustilanteessa turvauduttaisiin näihin samoihin jakelukanaviin.
Poikkeustilanne ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki maksuliikenne siirtyisi käteisellä hoidettavaksi.
Kangas huomauttaa, että koko kansallisen maksuliikenteen siirtyminen käteiseen ei ole realistinen vaihtoehto. Sen turvaamiseen on olemassa muita varajärjestelyitä.
Poikkeustilanteessa turvattaisiin se, että käteisellä voi maksaa päivittäistavaroita kuten ruokaa, lääkkeitä ja polttoainetta, jos muut maksutavat eivät toimi.
Entä miksi käteistä pitäisi varata juuri kolmeksi päiväksi?
Kankaan mukaan se tulee viranomaisten ja järjestöjen laatimasta yleisestä suosituksesta varata kotivaraa kolmeksi päiväksi.
– Ajatuksena on, että kotitalouksissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
Sitä on Kankaan mukaan kuitenkin vaikea määrittää, kuinka paljon kukin kotitalous rahaa kolmeksi päiväksi tarvitsee.
– Euromäärä riippuu täysin kotitalouden yksilöllisistä tarpeista.