Lintilä megaluokan vetysuunnitelmista: Nämä ratkaisivat jenkkien päätöksen
Yhdysvaltalaisyhtiö Plug Powerin edustajat kävivät tiistaina Suomessa kertomassa suunnitelmistaan rakentaa vihreän vedyn tuotantolaitokset Kokkolaan, Porvooseen ja Kristiinankaupunkiin.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) oli mukana julkistamassa asiaa Business Finlandin järjestämässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä. Hän pitää amerikkalaisten suunnitelmia merkittävinä, sillä yhtiöllä oli vertailussa yli 20 maata.
– He päätyivät Suomeen. Kertoohan se siitä, että Suomi on potentiaalinen maa investoida, Lintilä sanoo Suomenmaalle.
Hankkeen arvo olisi noin 5,6 miljardia euroa.
Ministerin korviin on kantautunut paljon negatiivistakin palautetta siitä, että kyseinen yhtiö on vielä kuin start up, jolla on takanaan tappiollisia vuosia.
– Jos yhtiö olisi investoimassa Ruotsiin, niin täsmälleen sama porukka olisi huutanut minulle, että ei näitäkään sitten Suomeen saatu, Lintilä hymähtää.
Lintilä ei itse ole rahoituspuolesta huolissaan.
– Ala on räjähdysmäisesti kasvamassa, kysyntä tulee olemaan kovaa. Maailmalla on tällä hetkellä hetkellä erittäin paljon rahaa, joka halutaan investoida puhtaaseen energiaan. Joka puolella puhutaan nyt vedystä.
Lintilältä myös kysellään, paljonko valtio laittoi tähänkin rahaa.
– Voin sanoa, että valtion rahaa ei ole mennyt sentin senttiä. Työtunteja on tosin mennyt esimerkiksi selvityksiin siitä, millainen investointiympäristö Suomi on, Lintilä sanoo.
Plug Power tekee lopullisen investointipäätöksensä vuosien 2025–2026 aikana.
Lintilä muistuttaa, että vetyinvestoinneissa ratkaisevia asioita ovat osaavan työvoiman saanti, tasainen energian tuotto ja sujuvat luvitukset.
Suomen sitoutuminen uusiutuvaan energiaan oli juuri se seikka, joka vakuutti amerikkalaisyhtiön.
Vedyn avulla esimerkiksi runsasta tuulivoimaa voidaan varastoida. Päästötöntä vihreää vetyä valmistetaan sähkön avulla vedestä, ja prosessissa kuluu paljon uusiutuvaa tuuli-, vesi- ja aurinkoenergiaa.
Lintilä lähettää Säätytalon hallitusneuvottelijoille terveisiä, jotka liittyvät vihreään siirtymään ja työperäiseen maahanmuuttoon.
– Älkää ihmeessä vaarantako Suomea investointiympäristönä sillä, että vihreää siirtymää aletaan jollain tavalla suitsimaan.
– Ja toinen on se, että älkää estäkö ulkomaisen työvoiman saapumista Suomeen. Me emme tule pärjäämään missään olosuhteissa pelkällä kotimaisella työvoimalla, Lintilä sanoo.
Plug Powerin vetylaitosten odotetaan tuovan Suomeen noin 1000 suoraa työpaikkaa ja yli 3000 välillistä työpaikkaa, rakennusvaiheessa enemmänkin.
Lintilä toteaa luottavansa kuitenkin siihen, että hallitusta muodostava kokoomusjohtaja Petteri Orpo tietää Suomen tulevaisuuden investointien koskevan nimenomaan vihreää siirtymää.
– Kävin tuossa läpi listaa 30 suurimmasta investoinnista, jotka ovat liikkeellä. Niistä 26 taisi liittyä vihreään siirtymään.
– Ei sitä kukaan halua vaarantaa. Jos jollekin puolueelle siitä on jäänyt jonkinlainen vääränlainen kuva aiemmin, niin se on varmaan syytä tuolla Säätytalolla oikaista, Lintilä sanoo.
Meistä ei saa tulla vedyn bulkkimaa.
Mika Lintilä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on hallitusneuvotteluissa korostanut, ettei hän usko Suomen saavuttavan hiilineutraalisuutta vuonna 2035. Kristillisdemokraateilla ei myöskään ole halua sitoutua tuohon vuosilukuun.
Edellisen hallituksen asettama tavoite saattaa kuitenkin jäädä, sillä Orpon mukaan ilmastolakia ei avata. Lintilän mukaan Plug Powerin toimitusjohtaja Andy Marsh piti tärkeänä juuri vuoden 2035 tavoitetta.
– Koska se kertoo siitä, että Suomi on sitoutunut tähän tilanteeseen. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, mutta kyllä huippu-urheilijakin laittaa kunnianhimoisia tavoitteita, Lintilä sanoo.
Toimitusministeristön elinkeinoministerillä ei ole edes vaikeuksia uskoa tavoitteen toteutumiseen, mutta hän korostaa, että siihen tarvitaan vetyä.
– Siihen ei päästä, jos meidän teollisuuteemme ei tuoteta vetyä. Näiden kolmen hankkeen käyttötarkoitus on Suomen teollisuus, todennäköisesti liikenne ja myös energiapuoli.
Lintilä korostaa, että vetyä pitää saada myös kotimaiseen käyttöön.
– Meistä ei saa tulla vedyn bulkkimaa. Ennen puusta tehtiin Egyptin parrua ja myytiin maailmalle. Sitten kysyttiin, miksi Suomi ei tee huonekaluja kuten tanskalaiset, vaan myy sen bulkkina ulos. Vedyssä on vähän sama tilanne. Meidän pitää pystyä hyödyntämään sitä kotimaassa.
Vetyautolla Suomessa ei voi silti vielä ajaa, sillä lähimmät tankkauspisteet löytyvät Ruotsista ja Virosta.
– Minulla oli ollut mahdollisuus ajaa vetyautoa pari vuotta sitten. Ainoa ongelma oli, että lähin tankkauspaikka oli Arlandassa.
– Tässä on aika paljon samaa kuin biokaasussa, eli muna ja kana -tilanne. Ei ole tankkausasemia koska ei ole käyttäjiä, eikä ole käyttäjiä koska ei ole tankkausasemia. Mutta niitä tullaan varmasti lisäämään, Lintilä sanoo.
Suomen kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finland selvittelee jo merenalaisia vetyputkiyhteyksiä Suomesta Ruotsiin, Ahvenanmaalle ja lopulta Saksaan saakka.
Lintilä alkoi jo pari vuotta sitten puhua vetyputkesta Saksaan sekä siitä, että Pohjanlahdesta voisi tulla puhtaan energian Persianlahti.
– Olen yhä hyvin vakuuttunut eurooppalaisesta vetyputkesta. Minähän sanoin siitä jo kesäkuussa 2020 Saksan silloiselle teollisuusministerille Peter Altmaierille. Hän sanoi, että he ostavat kaiken vedyn, minkä me teemme, Lintilä kertoo.