"Liikkumattomuus ja aleneva kunto on suomalaisten kansantauti" – puolustusministeri perää rapakunnon vastaiseen taisteluun koko yhteiskuntaa
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on syvästi huolissaan suomalaisten koululaisten ja varusmiesten huonosta fyysisestä kunnosta.
– Liikkumattomuus ja aleneva kunto on suomalaisten kansantauti. Se tuo mukanaan kasvavaan taakan, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä henkiset haasteet. Liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden kustannukset ovat Suomessa vähintään kolme miljardia euroa vuodessa, muistutti Kaikkonen tänään puhuessaan koululaisten ja varusmiesten fyysinen toimintakyky 2021 –tilaisuudessa.
Huolestuttavaa on, että joka kolmas nuori on sekä kestävyys- että lihaskunnoltaan heikossa kunnossa aloittaessaan palveluksensa.
– Tämän lisäksi nuorten keskipaino on noussut viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Huono kestävyys- ja lihaskunto, ylipaino, tupakointi ja aiempi vamma ovat kaikki ennenaikaisen palveluksen keskeytysten riskitekijöitä, ministeri harmitteli.
Puolustusministeri suhtautuu myönteisesti ajatukseen siitä, että velvollisuus osallistua kutsuntoihin koskisi kumpaakin sukupuolta.
– Yhteiset kutsunnat tarkoittaisivatkin sitä, että meillä olisi mahdollista saada myös nuorten naisten tilanteesta nykyistä parempi tilannekuva. Kyseessä olisi vahvasti poikkihallinnollinen uudistus, minkä vuoksi perusteellinen selvitys- ja valmistelutyö on paikallaan. Tämä työ ollaan laittamassa liikkeelle vielä aivan lähiviikkoina, Kaikkonen lupasi.
Liikkumattomuus ja laskeva kunto eivät Kaikkosen mukaan suinkaan ole vain Puolustusvoimia koskettava ongelma.
– Sama huolestuttava trendi on näkynyt myös perusopetuksen oppilaiden Move!-mittauksissa. Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky heijastelee pitkälle aikuisuuteen, työkykyyn ja eläköitymiseen asti.
Paikallaanolo, liikunnan puute ja näitä seuraava pahoinvointi ovat vastustaja, jonka voittamiseen ei riitä yksi ministeriö tai hallinnonala.
Tähän taisteluun tarvitaan Kaikkosen mukaan koko hyvinvointiyhteiskunta, julkisesta sektorista yrityksiin ja järjestökenttään asti.
– Valtion ja kuntien vastuulle kuuluu esimerkiksi rakentaa fyysistä aktiivisuutta tukevaa, esteetöntä ja saavutettavaa ympäristöä. On pidettävä huolta siitä, että liikuntahallit, ulkokuntosalit ja lenkkipolut ovat kaikkien saavutettavissa, mieluiten kävely-, juoksu- tai pyöräilymatkan päässä, hän totesi.
Puolustusministeri muistutti myös tällä hallituskaudella kehitellystä harrastamisen Suomen mallista, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
– Pilottimallia kokeiltiin tämän vuoden aikana ja tälle lukuvuodelle avustusta mallin toteuttamiseen on jaettu jo 235 kunnalle, hän iloitsi.
Fyysisen toimintakyvyn lisäksi Kaikkonen haluaa nostaa esille psyykkisen hyvinvoinnin merkityksen.
Tänä päivänä noin 20–25 prosenttia suomalaisista nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.
Mielenterveysongelmien kustannukset yhteiskunnalle ovat miljardiluokkaa, mutta inhimillinen hinta ihmiselle ja hänen läheisilleen on mittaamaton.
– Paha olo estää montaa lasta ja nuorta liikkumasta, ja liikkumattomuus lisää tuota pahaa oloa entisestään. Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia, jotka usein seuraavat mukana aikuisuuteen.
Mielenterveyden häiriöt sekä erilaiset jaksamisen ja elämänhallinnan ongelmat on puolustusministerin mukaan pystyttävä tunnistamaan aiempaa paremmin.
– Meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa vähätellä uupumista tai muita yleisiksi käyneitä nuorten ja nuorten aikuisten ongelmia. Erityisen hälyttäviä ovat uutiset lukioikäisten uupumisesta.
Kaikkonen suuntasi vientinsä ja kiitoksensa myös liikunta-alan ammattilaisille, opettajille, nuoriso- ja liikunnanohjaajille sekä valmentajille.
– Taustastanne riippumatta teitä yhdistää oman aikanne ja ammattitaitonne käyttäminen toisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Liikkumisen kerrannaisvaikutukset palautuvat liikkuvalle lapselle ja nuorelle virkeänä mielenä, terveenä kehona ja sosiaalisina suhteina. Se tarjoaa mahdollisuuksia ihmisenä kasvamiseen ja eväitä hyvään elämään.