"Ravisuttaa identiteettiä" – Työttömyys ajaa teollisuuspaikkakuntien miehiä mielenterveyskriisiin, kertoo väitöstutkimus
Mielenterveyden häiriöt eivät läheskään aina johdu ihmisen biologisista ominaisuuksista, vaan yhteiskunnallisista ja rakenteellisista kriiseistä, osoittaa Oulun yliopistossa julkaistu tuore väitöstutkimus.
Yksi merkittävistä mielenterveyteen vaikuttavista kriiseistä on työttömyys.
Kauppatieteiden maisteri Saqib Amin tutki taloustieteen alan väitöskirjassaan työttömyyden ja mielenterveyden yhteyttä Suomen eri kunnissa vuosina 2002–2019. Tutkimusaineisto pohjautui Tilastokeskuksen ja THL:n rekistereihin ja kattoi 98 prosenttia suomalaisista.
Tulosten mukaan paikallisen työttömyysasteen nousu lisää asukkaille määrättäviä masennuslääkkeitä sekä psykiatrisen hoidon tarvetta. Ilmiö koskettaa erityisesti parhaassa työiässä olevia, 25–64-vuotiaita miehiä. Heillä yhden prosenttiyksikön kasvu työttömyydessä lisäsi psykiatrisia osastohoitojaksoja jopa 8,7 prosenttia. Masennuslääkkeitä käyttävien osuus kasvoi samalla 0,28 prosenttiyksikköä.
– Perinteisissä suomalaisissa teollisuusyhteisöissä miehen identiteetti ja itsearvostus ovat edelleen vahvasti sidoksissa taloudelliseen tuottavuuteen ja elättäjän asemaan. Työpaikan äkillinen menetys ravisuttaa identiteettiä ja lisää alttiutta ahdistukselle, masennukselle ja vakaville psykiatrisille häiriöille, Amin sanoo tiedotteessa.
Voimakkaimmin työttömyys heikensi mielenterveyttä Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Lapin teollisuus- ja tuotantokeskittymissä sekä Satakunnan, Kymenlaakson ja osittain Pirkanmaan teollisuuskaupungeissa.
– Näillä alueilla on historiallisesti ollut paljon raskasta ja metsäteollisuutta. Ne ovat alttiimpia myös globalisaation aiheuttamalle epävarmuudelle kuin Helsingin kaltaiset monipuoliset metropolialueet, Amin selventää.
Tutkimuksessa nostetaan esiin myös se, että keski-ikäiset miehet hakeutuvat perusterveydenhuoltoon epätodennäköisemmin kuin naiset. Tämän vuoksi heidän kuormituksensa jää usein huomaamatta varhaisen vaiheen kyselyissä ja rekistereissä.
– Heidän mielenterveytensä heikkeneminen voi ilmetä myöhemmin vakavina fyysisen terveyden sairauksina, pitkäaikaisina työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisinä, päihderiippuvuutena ja muita ryhmiä korkeampana itsemurhakuolleisuutena.
Tutkijan mukaan havainnot osoittavat talouspolitiikan olevan pohjimmiltaan kansanterveyspolitiikkaa. Amin esittääkin konkreettisia muutoksia työllisyyspalveluihin.
– TE-toimistojen palveluihin pitäisi kuulua mielenterveyden sairauksia ennaltaehkäiseviä palveluita, mielenterveyden seulontaa ja kriisitukea, jotka kohdennetaan rakenteellisten irtisanomisten kohteeksi joutuville teollisuuden työntekijöille.
Amin tarkasteli väitöstutkimuksessaan myös kansainvälisiä aineistoja mallintamalla globalisaation ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Matalan ja keskitulotason maissa taloudellinen globalisaatio parantaa aluksi mielenterveyttä uutta luomalla, mutta positiivinen vaikutus lakkaa talouskehityksen muuttuessa epävarmaksi.
Lisäksi ilmastonmuutoksen tuoma kuumuus ja kasvihuonepäästöt lisäävät mielenterveyshäiriöitä erityisesti maissa, joiden terveydenhuolto on puutteellista.