Leijumme pölyhiukkasella – näin aurinkokunnan massa jakautuu
Oletko koskaan miettinyt, miten aurinkokunnan massa jakautuu? Kuinka suuri osuus on yksin auringossa, kuinka suuri jättiläisplaneetoissa, kuinka suuri on maapallon osuus? Entä onko meteoroideja ja asteroideja niin paljon, että niihin mahtuu merkittävä osuus aurinkokunnan kokonaismassasta?
Tiede on tiennyt vastaukset jo pitkään. Tarkennuksia on saatu menetelmien kehittymisen myötä. Massan voi laskea esimerkiksi siitä, miten kappale vaikuttaa muihin kappaleisiin.
Aurinko painaa keskimäärin 2×10 potenssiin 30 kilogrammaa eli kaksi kvintiljoonaa kilogrammaa. Tämä on noin 333 000 kertaa maapallon massa. Auringon osuus koko aurinkokunnan massasta on 99,8 prosenttia.
Koko aurinkokunta painaa 1,0014 auringon massaa eli 2,0028 kvintiljoonaa kilogrammaa. Auki kirjoitettuna luku on 2 002 800 000 000 000 000 000 000 000 000 kilogrammaa.
Tästä maapallon osuus on häviävän pieni. Suurin osa massasta, joka ei ole auringossa, on kaasuplaneetta Jupiterissa. Jupiterin massa on tuhannesosa auringon massasta eli 2 kertaa 10 potenssiin 27 kilogrammaa, kaksituhatta kvadriljoonaa kiloa.
Maapallon massa on vain 5,97 kvadriljoonaa kilogrammaa. Vaikka sekä maan että Jupiterin osalta puhutaan kvadriljoonista kiloista, on ero huomattava, sillä Jupiterin massa on moninkertainen.
Suurista luvuista puhuttaessa tuttuja ovat useimmille miljoona ja miljardi. Näilläkin on valtava ero, jota voi havainnollistaa sillä, että miljoona sekuntia on vain alle kaksi viikkoa kun taas miljardi sekuntia on tuhatkertainen aika, melkein 32 vuotta.
Miljardin jälkeen nimetyt kokonaisluvut tulevat aina miljoonakertaisena edelliseen nähden. Miljardia seuraa biljoona, jota miljoonasti suurempi luku on triljoona.
Biljoona sekuntia on jo melkein 32 000 vuotta. Triljoonan sekunnin kulumista pitää odottaa melkein 32 miljoonaa vuotta.
Triljoonaa seuraa kvadriljoona ja tätä seuraa kvintiljoona.
Aurinkokunta koostuu keskustähdestään, kahdeksasta planeetasta, yhdeksästä kääpiöplaneetasta sekä lukuisista pienemmistä avaruuskivistä eli meteoroideista, asteroideista ja komeetoista. Kaasua, hiukkasia ja pölyä järjestelmässä on myös jonkin verran.
Aurinkokunta on iältään 4,6 miljardia vuotta vanha ja läpimitaltaan sallivimmassa laskelmassa 200 000 astronomista yksikköä eli auringon ja maan välistä keskietäisyyttä. Astronominen yksikkö on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Etäisyyttä Linnunrata-kotigalaksimme keskustaan meillä on noin 25 000 valovuotta yhden valovuoden käsittäessä 9,46 biljoonaa kilometriä. Lähin tähti on noin neljän valovuoden päässä.
Aurinkokunta kiertää galaksin keskusta 220 kilometrin sekuntivauhdilla ja yhteen kierrokseen menee neljännesmiljardi vuotta.