Lähes kaksi viidesosaa kunnista arvioi koronarajoitusten heikentäneen lasten uimataitoa

SUH:n koulutussuunnittelijan mukaan joissakin kunnissa uimahalli on ollut suljettuna yli vuoden
Uimataito

Lähes kaksi kuntaa viidestä arvioi, että koronarajoitukset ovat heikentäneet lasten uimataitoa, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) kertoo. Arvio perustuu SUH:n torstaina julkaisemaan selvitykseen, johon vastasi 200 kuntaa Suomesta.

Kyselyssä puolet kunnista kertoi, että korona oli vaikuttanut uimaopetuksen järjestämiseen jollakin tavalla. Noin kolmannes kunnista esimerkiksi ilmoitti, että uintitunteja oli pitänyt perua oppilaiden koronatartuntojen ja altistumisten vuoksi.

Vain hieman yli kymmenesosa kunnista sanoi, että koulujen uimaopetus saatiin järjestettyä täysimääräisesti koronaepidemian aiheuttamista uimahallien sulkemisista huolimatta.

–  Pahimmillaan joissakin kunnissa uimahalli on ollut suljettuna yhteensä yli vuoden. Vaikka osa kunnista on mahdollistanut koulujen uimaopetuksen myös sulkuaikoina, ovat vapaa-ajalla tapahtuvat käynnit uimahallissa jääneet kokonaan pois, SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolainen sanoo tiedotteessa.

–  Meillä on nyt osallistumassa koulujen uimaopetukseen jopa kolmasluokkalaisia, jotka tulevat ensimmäistä kertaa uimahalliin.

Kyselyssä reilut puolet kunnista sanoi järjestävänsä uimaopetusta jokaisella luokka-asteella esikoulusta kuudenteen luokkaan. SUH:n mukaan kouluissa uimaopetukseen käytettävät tuntimäärät kuitenkin vaihtelevat suuresti.

Hieman alle viidennes kunnista kertoi järjestävänsä uimaopetusta SUH:n suositusten mukaisesti kuusi tuntia kullakin alakoulun luokka-asteella.

Tuntimääräisesti vähiten uimaopetusta annetaan selvityksen mukaan Etelä-Suomen ja yli 100 000 asukkaan kunnissa. Esimerkiksi yli 100 000 asukkaan kunnissa alakoulun kuudennella luokalla annetaan keskimäärin hieman yli tunti uimaopetusta lukuvuodessa.

Noin kahdessa kunnassa viidestä oli kyselyn perusteella erillinen opetussuunnitelma uimaopetuksen sisällöstä. Tässäkin oli kuntien välillä suuria eroja.

Lähes jokaisessa yli 100 000 asukkaan kunnassa oli uimataidon opetussuunnitelma, mutta pienemmissä kunnissa opetussuunnitelmaa ei välttämättä ollut lainkaan. Alle 10 000 asukkaan kunnista opetussuunnitelma oli vain noin joka neljännellä kunnalla.

Ilmiö toistuu lasten uimataidon kehittymisen arvioinnissa ja seuraamisessa. Kaikista kunnista noin kolmasosa kertoi arvioivansa uimataidon kehittymistä eri luokka-asteilla. Yli 100 000 asukkaan kunnista arviointia kertoi tekevänsä puolet, mutta alle 10 000 asukkaan kunnista uimataitoa arvioi enää viidennes.

SUH:n Savolaisen mukaan kyselyn tulokset ovat huolestuttavia.

–  Suomessa on korona-aikana syntynyt uimataidossa oppimisvaje, joka koskettaa alakoulun koko ikäluokkaa, Savolainen sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.

–  Kaikkein haasteellisimmassa asemassa ovat alakoulun ensimmäisillä luokilla olevat lapset, joilla uimataidon oppiminen on nyt viivästynyt kahdella–kolmella vuodella.

Savolaisen mukaan uimaan oppiminen on sitä vaikeampaa, mitä vanhemmalle iälle opettelu jää. Mukaan voi tulla esimerkiksi häpeän tunnetta, ja oppimisen into laantuu, Savolainen sanoo.

–  Siksi myös vanhemmat lapset, joilla uimataito ei ole vielä kehittynyt, ovat haastavassa tilanteessa. On huolestuttavaa, miten syntynyt oppimisvaje saadaan kurottua kiinni.

SUH:n kyselyn tiedot kerättiin kunnista lukuvuoden 2021–2022 aikana.