Laajamittaista kaksikielistä opetusta on tarjolla lähinnä isoissa kaupungeissa – "Ei jännitä", sanoo englanninkielisen ekaluokan aloittava Eeben
Liminkalainen Eeben Koivukangas on yksi niistä noin 60 000 lapsesta, jotka aloittavat tänä syksynä koulutaipaleensa Suomessa.
– Ei jännitä, Eeben sanoo vasta vuoden toiminnassa olleen Ojanperän koulun pihalla.
Eeben on ehtinyt jo odottaa koulun alkamista. Loma on kestänyt riittävän pitkään ja tekee jo mieli astua opintielle.
Opettaja Leah Hökkä sen sijaan tunnustaa, että vatsassa on hieman perhosia.
– Sitä miettii, että miten kaikki lähtee uuden luokan kanssa sujumaan, hän hymyilee.
Päällimmäisenä tunteena opettajallakin on kuitenkin innostus.
Jännitystä saattaa hieman lisätä se, että Hökkä lähtee luotsaamaan kaksikielistä opetusta ensimmäistä kertaa Limingan kunnan historiassa.
Projekti aloitettiin edellisenä vuonna kielirikasteisena opetuksena.
Eebenkin kävi kielirikasteisen esikoulun ja pääsee nyt yhtenä monien hakijoiden joukosta kaksikieliselle luokalle.
Opetus tapahtuu pääasiassa englannin kielellä, mutta tarvittaessa otetaan suomi avuksi.
– Esimerkiksi matematiikassa huolehdimme, että kaikki käsitteet tulevat tutuiksi myös suomeksi, Hökkä kertoo.
Eebenin vanhemmat halusivat ohjata poikansa kaksikieliseen opetukseen, sillä hän on jo pitkään ollut kiinnostunut englannin kielestä.
– Kun tuli ilmoitus tästä mahdollisuudesta, päätimme heti, että Eeben hakee siihen, isä Antti Koivukangas kertoo.
Hän arvelee pojan kieli-innostuksen kumpuavan osaltaan pelimaailmasta, jossa toimitaan pitkälle englanniksi.
– Eeben kyselee jatkuvasti, mitä eri sanat ovat englanniksi ja ymmärtää kieltä jo paljon.
Isän mukaan poika oppi lukemaan jo viisivuotiaana, joten sekin laski kynnystä hakeutua kaksikieliseen opetukseen. Tosin lukutaito ei ole edellytyksenä kielikylpyyn osallistumiselle.
– Äidinkieltä opiskelemme tietysti suomeksi, Hökkä toteaa.
Hänen kokemuksensa mukaan kaksikielisyys ei vaikuta lukemaan oppimiseen. Kanadalaissyntyinen Hökkä on aiemmin opettanut Oulun kansainvälisessä koulussa.
Viime vuonna julkistetun Jyväskylän yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyössä toteuttaman selvityksen mukaan jonkinasteista kaksikielistä opetusta tarjotaan 18 prosentissa Suomen kunnista. Tosin näissä kunnissa asuu 77 prosenttia kaikista Suomen alle 15-vuotiasta, joten mahdollisuus on ainakin teoriassa aika monen koululaisen ulottuvilla.
Laajamittaista kaksikielistä opetusta, jossa vähintään 25 prosenttia opetuksesta tapahtuu kohdekielellä, on sen sijaan lähinnä kaksikielisissä kunnissa sekä suurimmissa kaupungeissa.
Selvitys osoitti myös, ettei laajamittainen kaksikielinen opetus ole juuri lisääntynyt vuoden 2011 jälkeen, mutta on vakiintunut paikkakunnilla, joilla sitä tarjotaan.
Koko Pohjois-Suomessa laajamittaista kaksikielistä opetusta muilla kuin kotimaisilla kielillä on tähän saakka tarjottu vain Oulussa.
Ojanperän koulun rehtori Raija Johnson iloitseekin siitä, että pieni Liminka ottaa näin harppauksen sivistyspalveluiden tarjonnassa isojen kaupunkien joukkoon.
Kaksikielisessä luokassa on opettajan lisäksi englanninkielen taitoinen koulunkäynninohjaaja sekä Bathin ylipistosta Iso-Britanniasta tuleva harjoittelija.
Antti Koivukangas odottaa mielenkiinnolla, miten Eebenin englannin kieli lähtee edistymään.
– Uskon, että ekaluokkalainen on alttiimpi oppimaan kieltä kuin pari vuotta vanhempi. Tämä on hyvä sauma.
Hökkä puolestaan pitää tärkeimpänä tavoitteena sitä, että lapset saavat rohkeutta puhua vierasta kieltä pelkäämättä virheitä.
Englannin kielestä on pyritty tekemään luonteva osa Ojanperän koulun arkea. Se tulee vastaan heti eteisessä. Kenkien riisumiseen kehottavan kyltin teksti on kirjoitettu sekä suomeksi että englanniksi.
Sama jatkuu luokassa, jonka pöytiin on nimikoitu jokaiselle uudelle ekaluokkaiselle oma paikka. Oppilaita odottavat myös opettajan kesäiseltä Kanadan matkalta tuliaisiksi tuomat punavalkoiset lyijykynät.
– On mukava päästä kouluun, Eeben huokaa
Panda-reppu odottaa kotona pakattuna. Aamulla hän heittää sen selkäänsä ja pyöräilee äidin kanssa kouluun.